Kesäretki Länkipohja-Tampere 7.8.2021

Kesäretkemme teema, vapaussodan taistelupaikat, jatkui siitä mihin parisen vuotta sitten jäimme.  Kohteinamme oli nyt Länkipohja, Orivesi, Vehmainen, Kalevankangas ja Suinula.

Härmäläisillä bussimatka alkoi jo aamukuudelta. Seinäjoen, Jalasjärven, Peräseinäjoen ja Virtain kautta saavuimme Orivedelle.  Oriveden Kampuksen alueella olevassa Wanha Opisto -ravintolassa meille oli tarjolla lounas.  Kahvitauon toki pidimme sitä ennen jo Kitusen Kievarissa Virroilla.

Bussimatkan aikana puheenjohtaja Tapani Tikkala piti esitykset Länkipohjan taistelun muistomerkistä sekä yhdistyksemme uudesta, mahdollisesta kirjaprojektista.  Tästä uudesta kirjaprojektista informoimme myöhemmin lisää mikäli hanke lähtee etenemään.

Orivedeltä saimme bussimme mukaan sotahistoriaoppaamme varatuomari Martti Porvalin.  Porvalin kiinnostus sotahistoriaan on tullut verenperintönä.  Hänen isänsä on kotoisin Kivennavan Kuokkalasta ja siksi mainitsi itsekin olevansa “karjalaispoika”.  Isänsä puolelta hän mainitsi perineensä myös joitain ratsuväen periaatteita.  Yksi niistä on että: Nyt toimitaan nopeasti, rohkeasti ja tyhmästi niin kuin ratsuväessä. “Tänä aamunakin ajattelin että kuinka rohkeaa se tälläisen karjalaispojan lähteä eteläpohjalaisille puhumaan Länkipohjan ja Tampereen taisteluista” pohti Porvali matkan aluksi.

Tampereen lukkojen, Länkipohjan ja Kuhmoisten valtaaminen oli tärkeää Tampereen valtaamisen kannalta.   Oma ”sotataipaleemme” aloitettiin Eväjärveltä ja sieltä etenimme Valkeajärven pohjoispuolella  kohti Länkipohjaa, eli samaa tietä mitä Wilkmanin joukkojen lapualaiset ja vaasalaiset olivat kulkeneet.  Sulunjärven pohjoispuolella, mustalaismäellä, oli punaisten vahvat asemat.  Saavuimme kohtaan missä Isä-Matti Laurila sai surmansa.  Samassa taistelussa, vain hetkeä aiemmin sai surmansa myös hänen poikansa, Ilmari Laurila. Isä-Matin kaatumispaikka on aikoinaan merkitty kasaamalla kiviä keoksi. 1993 paikalle on laitettu muistomerkki.  Muistomerkissä lukee: Tällä paikalla kaatui Lapuan pataljoonan kompp. pääll. luutn. Matti Laurila Länkipohjan taistelussa 16.3.1918. “Kunnian miehistä kaunein on luku. Sankarit vaan, niin käy kuolemaan.”  Mustalaismäen valtaaminen oikeastaan ratkaisi koko Länkipohjan kohtalon.  Valkoisten tarvitsi edetä alamäkeen, Länkipohjan keskustaan samalla kun punaisten joukot pakenivat Säkkiä järven jäätä pitkin.

Matkamme jatkui kohti Länkipohjaa.  Ensiksi saavuimme Länkipohjan taistelun muistomerkille missä otimme myös yhteiskuvan. Länkipohjan taistelun muistomerkki sijaitsee Hirsikankaantiellä. Kaarlo Lamminheimon Lapuan Rintamamiesyhdistykselle suunnittelema muistomerkki paljastettiin 27.4.1938. Taistelussa kaatui 37 ja haavoittui 88 valkoista sotilasta.  Muistomerkin etuosassa on teksti: ”Sankarisuku, Pohjanmaa, totteli suuren Kaitsijan kättä, murskasi salvat, tuhosi teljet, taisteluviirinä Jumalan sana, isien usko ja vapaa maa.  Näitten puolesta väistymättä, verensä antoi sankariveljet.  Näitten puolesta vartijana alati valvoo Pohjanmaa”.

Kesäretkeläiset Länkipohjan taistelun muistomerkillä

Länkipohjan keskustassa on isä ja poika, Matti ja Ilmari Laurilan kunniaksi pystytetty Lapuan lumiauran muistomerkki. Se paljastettiin vuonna 1921.  Lauriloiden sankarikuolema saavutti suorastaan tarunhohtoisen maineen kautta koko maan. Ylipäällikkö Mannerheim lähetti kuolemaa seuraavana päivänä Lapuan kirkossa luettavaksi sähkösanoman:  ”Olen syystä liikutettu siitä suuresta surusta, joka on kohdannut Lapuan urhoollisia poikia, kun Lapuan sankarit Laurila ja poika kaatuivat Länkipohjan voitollisessa taistelussa. – – Luutnantti Laurilan, joka tänä lyhyenä aikana oli tullut urhoollisuudesta ylennetyksi vänrikiksi ja luutnantiksi, nimitän Vapauden Ristin kolmannen luokan ritariksi, korkein kunniamerkki, mikä tähän saakka on saatu urhoollisuudesta. Hänen poikansa nimitän Vapauden Ristin neljännen luokan ritariksi. Muistakoon ja kunnioittakoon Lapuan kunta ja koko Suomen maa aina näiden urhojen muistoa.”

Matkalla kohti seuraavaa kohdettamme Orivedellä, Porvali kertoi vapaussodan aikaisesta joukkojen huollosta.  Varsinkin talvisiin keleihin sopivista kengistä oli huutava pula.

Orivedellä verisimmät taistelut käytiin rautatieaseman lähistöllä.  Suomen Tasavallan Vartiosto oli itsenäisen Suomen armeijan ensimmäinen jalkaväkijoukko-osasto. Perustamispäätös tehtiin tammikuun 6. päivänä 1918 ja 17. päivästä alkaen alkoi vapaaehtoista miehistöä saapua Jalasjärvelle, uuden joukon sijoituspaikalle. Vartioston toiminta alkoi siis jo ennen vapaussodan puhkeamista.   Armeijan uudelleenjärjestelyn yhteydessä Vartioston miehistöä runkona käyttäen muodostettiin jo helmikuun alkupuolella Seinäjoen Krenatööripataljoona, jota käytännössä kutsuttiin Seinäjoen pataljoonaksi.  Oriveden taistelun v. 2000 paljastetussa muistomerkissä on kuvattu Suomen Tasavallan Vartioston kokardi.

Oriveden taistelun muistomerkki

Orivedeltä matka jatkui kohti Tamperetta. Venäjän vallan aikana Pispalan ja Pyynikin harjut oli varustettu puolustusasemin, venäläisten pelätessä saksalaisten maihinnousua Pohjanmaalle ja sieltä niiden etenemistä kohti Pietaria. Lännen suunnasta Tamperetta ei siis voinut valloittaa.  Siihen suuntaan punaisilla oli liian hyvät asemat.  Idän suunnassa oli Messukylän ja Kalvankankaan harjut.  Niissä oli punaisilla puolustusasemat. Ainut keino hyökätä kohti Tampereen keskustaa oli vallata nuo harjut.  Tämä tarkoitti sitä että valkoisten oli iskettävä harjujen päihin ja siitä eteenpäin, harjua pitkin.  Mannerheim seurasi hyökkäyksen etenemistä Vehmaisten kallioilta käsin.   Samalla paikalla, erinäisten vastustusten jälkeen, paljastettiin 4. kesäkuuta 1956 Evert Porilan tekemä Mannerheimiä kuvaava pronssipatsas. Tämä nykyisessä Tampereen Leinolan kaupunginosassa oleva sijaitseva Mannerheiminkallio olikin meillä seuraavana kohteena.

Mannerheiminpuisto

Matka jatkui Kalevankankaalle ja sen vapaussodan taisteluistakin kuuluisalle hautausmaalle.  Aikataulumme ei antanut myöden muuta kuin tehdä hieman nopeampi vierailu hautausmaan länsipäähän.  Hautausmaalla olisi ollut monta mielenkiintoista hautaa missä vierailla: muun muassa useita Mannerheim-ristin ritareita, Yrjö Jylhä, Evert Porila, Hugo Salmela, Urho Heiskala vain muutaman mainitakseni.

Matka jatkui takaisin kohti Orivettä.  Matkan varrelle sattui sopivasti vielä vierailu Suinulan verilöylyn muistomerkillä.  Verilöyly tapahtui Kangasalan Suinulan kylän Markkulan talon pihamaalla 31. tammikuuta 1918.  17 Tampereen suojeluskuntaan kuulunutta henkilöä sai surmansa ja 28 haavoittui kun vankirivissä seisseitä aseettomia valkoisia kohti alkoi kiväärien ja konekiväärien tulitus.  Osa verilöylystä selvinneistä pelastautui sillä että ehtivät ryömiä aitan alle, kivijalan suojaan. Verilöyly oli osaltaan myöhemmin lisäämässä koston kierrettä molemmissa joukoissa. Markkulan talon lähelle pystytettiin muistomerkki vuonna 1933.

Loistava matkaoppaamme, Martti Porvali jäi kyydistämme Orivedellä.  Puheenjohtaja Tapani Tikkala luovutti hänelle kiitoksena yhdistyksemme tuotteita. 

Tapani Tikkala luovuttaa Martti Porvalille yhdistyksemme tuotteita

Porvali hallitsi täydellisesti matkakohteidemme historia ja käsittämättömän määrän tietoa myös asian vierestä.  Bonuksena saimme muutamaan kertaan tulla kuulemaan että Joutselän taistelun ja Jääkäripataljoona ykkösen vuosipäivä on 11. maaliskuuta, mikäli oli myös hänen syntymäpäivänsä.


KUTSU:

Syksyllä 2019 teimme historiamatkan Virrat-Ruovesi-Vilppula suunnan vapaussodan taistelupaikoille. Yhdistyksemme järjestää lauantaina 7.8.2021 jatkoa tälle aikaisemmalle matkalle. Kesäretkemme suuntautuu nyt vapaussodan taistelupaikoille Länkipohja-Orivesi-Tampere suunnalla.

Länkipohjan voitonpäivän jälkeen jatkui matka välittömästi väistyvän vihollisen kintereillä kohti Orivettä. Reessä eversti Wilkman, hänen vieressään valkoisessa turkissa hänen esikuntapäällikkönsä, ruotsalainen eversti G. Graftsröm.

Matkan hinta 50 € sisältää bussikuljetuksen, paikallisoppaat sekä ruokailun. Matkalla pidämme sopivasti omakustanteisia kahvitaukoja. Mukaan otetaan 50 jäsentämme ilmoittautumisjärjestyksessä. Jäsenmaksunsa maksaneet uudet ja vanhat jäsenet voivat ilmoittautua.

Ilmoittaudu välittömästi mikäli haluat matkalle mukaan. Paikkoja on vielä vapaana mutta paikat tulee nopeaa varatuksi loppuun. Ilmoittautua voit matkakoordinaattorin sähköpostiin harri.ylirahnasto(at)gmail.com

Linja-autoreitti tulee kulkemaan saamaa reittiä kun viimeksikin, eli

  • Alahärmä Halpa-halli 05.45
  • Ylihärmä kuntokeskus (pysäkki tie numero 19 varressa) 05.55
  • Lapua Kovero Shell 06.30
  • Seinäjoki ABC 07.00
  • Jalasjärvi Neste Jalastuuli 07.30
  • Peräseinäjoki keskusta, Nesteen asema 08.00

Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita mistä nouset linja-auton kyytiin sekä samalla myös mahdollisesta ruoka-ainerajoitteesi.

Tervetuloa matkalle mukaan!