Yhdistyksen historiikki jaetaan ilmaiseksi
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen juuri ilmestynyt 30-vuotishistorikki ”Lakeuden kutsu – Vapaussotiemme perinnetyötä Etelä-Pohjanmaalla” jaetaan ilmaiseksi kaikille yhdistyksen toiminta-alueen kirjastoille sekä kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Jaettavaa riittääkin, sillä yhdistyksen jäsenrekisterissä on tällä hetkellä jo yli 760 jäsentä.
Kirjan jakelu hoidetaan pääasiassa yhdyshenkilöverkoston kautta. Yhdyshenkilöinä toimii 25 henkilöä 32 nykyisen ja lakkautetun kunnan alueella. Koronaepidemian estettyä yhdistyksen suunnittelemat yleisötilaisuudet, tavoittavat yhdyshenkilöt lähes koko jäsenkunnan jakaessaan ilmaisia jäsenkirjoja.
”Lakeuden kutsu – Vapaussotiemme perinnetyötä Etelä-Pohjanmaalla” oli tarkoitus julkistaa yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa 4. kesäkuuta. Toisin kuitenkin kävi. Koronatilanteen vuoksi juhlat siirrettiin pidettäväksi Kauhavalla 31.1.2021 maakunnallisen Tammisunnuntain muistojuhlan yhteydessä. Yhdistyksen puheenjohtajan Tapani Tikkalan kirjoittamasta historiikista on otettu 1600 kpl painos. Kirjassa on 264 sivua ja siinä on runsaasti kuvia. Kirjaan on kuvattu mm. kaikki yhdistyksen toimita-alueella olevat valkoisen ja punaisen osapuolen vuoden 1918 muistomerkit.
Kirjassa kerrotaan yhdistyksen toiminnasta neljällä vuosikymmenellä, kolmella jo eletyllä ja ajatuksia tulevaisuuden perinnetyöstä. Kirjaan ovat kirjoittaneet tervehdyksensä Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja, kenraalimajuri Kalervo Sipi, Vapaussoturien Huoltosäätiön puheenjohtaja, maisteri Timo Tulosmaa, Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura, Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Mauri Etelämäki sekä yhdistyksen perustajajäsen, pankinjohtaja Paavo Koskenranta.
Lakeuden lapset
”Pohjanmaan lakeus – ken on katsellut sinua kasvoista kasvoihin, nähnyt vuodesta vuoteen, vuodenajasta toiseen nuo totiset, avoimet ja ankarat kasvot, hän käsittää sekä sinut että sinun kasvattisi: Lakeuden lapset.” Näillä sanoilla alkaa Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin 1937 ilmestynyt 20-vuotisjulkaisu ”Lakeus ja sen lapset”.
Eteläpohjalaiset ovat olleet aina valmiina toimimaan isänmaan ollessa vaarassa. Ei siis ole mikään ihme, että lakeuksilla vapauttamme ja itsenäisyyttämme puolustaneiden sukupolvien tekoja myös kunnioitetaan ja maanpuolustusperinteitä arvostetaan. Toukokuussa 1990 perustettu Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry on kasvanut kolmen vuosikymmenen aikana jäsenmäärältään Vapaussodan Perinneliiton suurimmaksi ja aktiivisimmaksi jäsenyhdistykseksi. Vuoden 2019 päättyessä yhdistyksen jäsenluettelossa oli jo 713 jäsentä. Miten tähän on tultu? Ehkä vastaus löytyy edellä mainitusta suojeluskuntapiirin julkaisusta, josta lainaus: ”Ken on katsellut Lakeutta kasvoista kasvoihin, hän tajuaa myöskin sen lujaveriset lapset”. Yhdistystä juhlittaessa ja saavutuksia arvioitaessa on nimittäin huomattava, että vuosikymmenien aikana varsinaisen työn ovat tehneet lukuisat ihmiset, yksilöt, jotka ovat pitäneet vapaussotiemme perineiden vaalimisen sydämen asianaan. He ovat vastanneet lakeuden kutsuun!
Kolmen vapaussodan perinteet
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys jatkaa Etelä-Pohjanmaan avustustoimikunnan nimellä 66 vuotta sitten aloitettua vapaaehtoistyötä. Vapaussoturien Huoltosäätiö (VHS) perustettiin Tampereella 31.1.1954 pidetyssä kokouksessa, jolloin säätiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin jalkaväenkenraali Erik Heinrichs ja varapuheenjohtajaksi kurikkalainen kunnallisneuvos Juho Koivisto. Samana vuonna Etelä-Pohjanmaalle perustettiin avustustoimikunta, jonka puheenjohtajaksi tuli seinäjokelainen varatuomari Ilmari Talvitie. Avustustoimikuntien nimet muutettiin 1961 piireiksi ja Etelä-Pohjanmaan alue jaettiin eteläiseen, pohjoiseen ja ruotsinkieliseen piiriin. 26.3.1984 eteläinen ja pohjoinen piiri yhdistyivät. Uuden piirin nimeksi tuli Vapaussoturien Huoltosäätiön Etelä-Pohjanmaan piiri, jonka puheenjohtajana aloitti Paavo Koivuvaara. Toiminnan merkittävänä ja alussa pääasiallisena tehtävänä oli huoltotyö, mutta myös perinnetyö koettiin tärkeäksi toimintamuodoksi.
VHS:n Etelä-Pohjanmaan piirin piiritoimikunta päätti 14.5.1990 perustaa ja rekisteröidä Etelä-Pohjanmaalle Vapaussodan ja Itsenäisyyden Perinneyhdistyksen. Päivää on pidettävä yhdistyksen perustamispäivänä. Yhdistyksen rekisteröinnistä ja säännöistä päätettiin 4.6.1990, mutta varsinainen toiminta käynnistyi vasta seuraavana vuonna, jolloin Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry merkittiin yhdistysrekisteriin 16.1.1991.
Nimenmuutoksista ja rekisteröitymisestä huolimatta kyseessä on vuosikymmenien jatkumo, katkeamaton ketju työntäyteisiä vuosia, halua auttaa heikossa taloudellisessa asemassa olevia vapaussotureita ja heidän perheitään sekä tahtoa vaalia vapaussotiemme perinteitä ja välittää oikeaa tietoa sukupolvelta toiselle. Etelä-Pohjanmaan viimeinen vapaussoturi, kauhavalainen Veikko Vuolle (1902 – 2002) siunattiin haudan lepoon 23.12.2002. Vuolle toimi myös Vapaussodan Huoltosäätiön Etelä-Pohjanmaan piirin Kauhavan osaston sihteerinä ja hän saatteli aina 90-vuotiaaksi saakka lähes kaikki kauhavalaiset vapaussoturit viimeiseen lepoon.
Vapaussotaan viittaavasta nimestään huolimatta yhdistys vaalii sääntöjensä mukaisesti myös talvi- ja jatkosodan veteraanien sekä suojeluskunta- ja lottajärjestöjen muistoa ja kunnioitusta, unohtamatta vuosien 1939 – 1945 kotirintamaa ja sotien jälkeistä jälleenrakennusta.
Yhdistys toimii laajalla alueella
Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kauhavalainen pankinjohtaja Reino Pernaa, jonka kahden vuoden toimikauden jälkeen yhdistyksen peräsimessä ovat jatkaneet everstit Antero Maunula ja Jorma Jokisalo. Antero Maunula toimi puheenjohtajana peräti kahdeksantoista vuotta, vuodet 1993 – 2010 ja eversti Jorma Jokisalo hänen jälkeensä seitsemän vuotta, vuodet 2011 – 2017. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja on vaasalainen eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli Tapani Tikkala. 1993 perustetun Vapaussodan Perinneliiton varapuheenjohtajina ovat toimineet perinneyhdistyksen jäsenistä Marja-Liisa Haveri-Nieminen, Jorma Jokisalo ja Tapani Tikkala.
Reino Pernaa, Kauhava (1991-1992) Antero Maunula, Seinäjoki (1993-2010)
Jorma Jokisalo, Seinäjoki 2011-2017 Tapani Tikkala, Vaasa (2018-)
Puheenjohtaja Tapani Tikkalan lisäksi yhdistyksen hallitukseen kuuluvat tällä hetkellä Erkki J. Hautala (varapuheenjohtaja, Kauhajoki), Esko Hakulinen (sihteeri, Seinäjoki), Veli Suvanto (järjestösihteeri, Lapua), Jari Asu (webmaster, Seinäjoki), Harri Yli-Rahnasto (matkakoordinaattori, Kauhavan Alahärmä), Erkki Honkala (Seinäjoki) ja Juhani Mattila (Vimpeli). Rahastonhoitajana toimii Kaj Mäkelä (Vöyrin Maksamaa).
Hallituksen lisäksi yhdistyksellä on ollut jo VHS:n perustamisesta alkaen laaja, koko maakunnan alueella toimiva yhdyshenkilöverkosto, joka kattaa myös lakkautetut kunnat. Tällä hetkellä yhdyshenkilöinä toimivat Alahärmässä Harri Yli-Rahnasto, Alavudella Erkki Annala, Evijärvellä Sakari Lehto, Ilmajoella Tuomas Taivalmaa, Isossakyrössä Juhani Arkkola, Jalasjärvellä Matti Käkelä, Jurvassa Jaakko Liinamaa, Kauhajoella, Isojoella ja Karijoella Erkki J. Hautala, Kauhavalla Matti Passiniemi, Kortesjärvellä Marita Mattila, Kristiinankaupungissa Paavo Rantala, Kuortaneella Seppo Palomäki, Kurikassa Mikko Säntti, Laihialla Petri Åkerman, Lappajärvellä Reijo Kärnä, Lapualla Heikki Rintanen, Peräseinäjoella Erkki Honkala, Seinäjoella ja Nurmossa Jari Asu, Soinissa, Lehtimäellä ja Töysässä Lasse Autio, Vaasassa Tapani Tikkala, Vimpelissä Juhani Mattila, Vähässäkyrössä Kari Tapio, Ylihärmässä Mika Mäki, Ylistarossa Jorma Kangasluoma ja Ähtärissä Martti Mäkinen.
Edellä mainittujen kuntien lisäksi yhdistyksellä on jäseniä eri puolella Suomea aina Helsinkiin ja Ahvenanmaalle saakka, muutamia myös ulkomailla.
Monipuolista toimintaa
Yhdistyksen toiminta koostuu vuosittain järjestettävästä maakunnallisesta Tammisunnuntain muistojuhlasta, seminaareista ja eri paikkakunnilla järjestettävistä Perinneilloista sekä historiaretkistä. Yhdistys on rahoittanut syksyllä 2017 ensi-iltansa saaneen dokumenttielokuvan Tammisunnuntai 1918, sekä eteläpohjalaisista vapaussodan pataljoonista kertovan kirjasarjan, FT Tuomas Hopun kirjoittamat ”Pohjanmaan lakeuksilta Hämeen sydänmaille” (2017), ”Asevelvollisten vapaussota” (2018) ja ”Tampereen taisteluista Pälkäneelle ja Hauholle” (2020).
Tammisunnuntain maakunnalliset muistojuhlat on järjestetty vuodesta 1994 alkaen kertaalleen jokaisessa toiminta-alueen kunnassa ja parhaillaan mennään jo toista kierrosta. Tänä vuonna Tammisunnuntaita vietettiin Isossakyrössä ja ensi vuonna Kauhavalla. Yhdistyksen järjestelyvastuulla ovat olleet lisäksi tasavuosina järjestetyt valtakunnalliset Tammisunnuntain muistojuhlat, jotka ovat keränneet tuhansia osanottajia. Juhlien valmistelu yhdessä kuntien, seurakuntien, lukioiden ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa ovat luoneet hyvän pohjan sille yhteistyölle, joka jatkuu mm. eri paikkakunnilla säännöllisesti järjestettävien Perinneiltojen muodossa.
Perinneiltojen järjestäminen aloitettiin vuonna 2018. Niiden yhteydessä on ollut mahdollista korostaa kunkin paikkakunnan omia maanpuolustusperinteitä. Perinneilloissa on esitetty yhdistyksen rahoittama dokumenttielokuva ”Tammisunnuntai 1918” ja pidetty alustuksia mm. talvi- ja jatkosotien aikaisesta säännöstelystä, kotirintaman arjesta, Arnold Tilgmannin piirtämistä sotilasaiheisista postikorteista, lottajärjestöstä, talvisodan pommituksista Vaasassa sekä Suomen vaiheista sortokaudelta 1920-luvulle, ”Berdaanista bolsevikkeihin”. Perinneiltoihin on painettu yli 50 erilaista postikorttia, joiden aiheina ovat olleet mm. eri paikkakuntien vuoden 1918 sankarihautojen muistomerkit sekä lotta-aiheet. Perinneillat ovat olleet hyvin suosittuja. Vaasassa kaikki tilaisuuteen saapuneet eivät mahtuneet edes sotilaskotiin, viimeisten joutuessa kääntymään ovelta.
Yhdistys on järjestänyt viime vuosina tasokkaita seminaareja, joiden aihepiirinä ovat olleet vapaussotaan johtaneet tapahtumat, vapaussodan taistelut, itsenäisyytemme ensimmäiset vuosikymmenet sekä talvisota. Seminaareissa on esiintynyt valtakunnallisesti arvostettuja alustajia, joten seminaarit ovat olleet hyvin suosittuja. Tämän vuoden maaliskuun seminaari Talvisota – 105 taistelujen päivää jouduttiin peruuttamaan viime hetkellä koronavirusepidemian vuoksi. Se aiotaan kuitenkin toteuttaa vastaavana ajankohtana ensi vuonna. Tulevien seminaarien aiheina ovat mm. Tarton rauhansopimus, suojeluskunta- ja lottajärjestöt sekä jatkosota.
Veteraaniperinteen tulevaisuus
Valitettavasti yhteistyön toteuttamiselle on muodostumassa vakavia esteitä siksi, että Etelä-Pohjanmaalle ja ympäri Suomea ollaan perustamassa uutta perinneorganisaatiota, joka huomio ainoastaan sotien 1939 – 1945 veteraaniperinteen. Kaikkien kolmen vapaussotamme perinnettä on kuitenkin tarpeen vaalia kokonaisuutena, etteivät vapaussodan veteraanit ja sotien välinen vapaaehtoinen maanpuolustustyö tule unohdetuksi käytettäessä termiä ”sotiemme veteraanit”. Monet taistelivat kaikissa kolmessa sodassa samoja vihollisia vastaan ja muutama vielä neljännessäkin, saksalaisia vastaan käydyssä sodassa. Kun lähitulevaisuudessa kaikki veteraanit on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon, haluamme jatkaa ja kehittää perinteiden vaalimista yhdessä kaikkien eteläpohjalaisten kanssa.
Maanpuolustusperinne ja maanpuolustushenki eivät ole vuosiluvuin rajattavissa, saati korvamerkittävissä. Vuoden 1918 sodasta ja sen lopputuloksesta muodostui maamme itsenäisyyden määrän, laadun ja tulevaisuuden suunnan perusta. Sitä perustaa puolustettiin 1939 -1945. Näillä asioilla on siis kohtalonyhteys, minkä marsalkka Mannerheimkin totesi jo talvisodan ensimmäisessä päiväkäskyssään ja vuonna 1951. Siksi myös perinnön – itsenäinen Suomi – ja perinteiden vaalimisen tulee olla yhteistä ja kattavaa myös 1918 veteraanien osalta.
Etelä-Pohjanmaalta on lähdetty aina yhdessä matkaan kun isänmaan etu on sitä vaatinut. Yhteiset kokemukset ja koettelemukset ovat yhdistäneet. Vain voimavarat kokoamalla on mahdollista tehdä kattavaa perinnetyötä. Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksellä on kolmenkymmenen vuoden kokemus eteläpohjalaisesta perinnetyöstä, vakiintuneet yhteistyömuodot seurakuntien, kuntien ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa sekä valmis kuntakohtainen yhdyshenkilöverkosto. Yhdistys on valmis niin kunta- kuin piiritason yhteistyöhön.
Veteraanisukupolven kunnioitus ja itsenäisyystaisteluidemme perinteiden vaaliminen sekä niiden välittäminen sukupolvelta toiselle jatkukoon herkeämättä!
Tapani Tikkala
Puheenjohtaja