Aallon Patteriston perinnetoimikunta vietti 40-vuotisjuhlaa 20.11.2021 Ilmajoen kunnantalon juhlasalissa. Juhla oli erittäin onnistunut, lämminhenkinen ja tunnelmallinen.
Tilaisuuden aluksi Ilmajoen soittokunta soitti ”Isänmaalle”, tykistön kunniamarssin kapellimestari Seppo Gomanin johdolla.
Puheenjohtaja PENTTI ALANKO kertoi tervehdyspuheessaan, että juhla oli tarkoitus viettää jo vuosi sitten, mutta tunnetusta syystä kävi toisin. 7.9.1980 ilmajokiset veteraanit kokoontuivat ja pitivät jatkosodan kenttätykistörykmentti 10:n III patteriston ja maaliskuusta 1944 alkaen Kevyt Patteristo 24:ksi muutetun, everstiluutnantti P.G. AALLON johdossa olleen patteriston perinnetoimikunnan järjestäytymiskokouksen. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin MARTTI ULKUNIEMI, joka oli tehtävässä kymmenen vuotta. Hänen jälkeen puheenjohtajana toimi ARVO ALA-LAHTI 20 vuotta ja nykyinen puheenjohtaja Pentti Alanko vuodesta 2010.
Perinnetoimikunnalla on oma perinnetalo, jonka Aallon Patteriston aseveljet veistivät talkoilla Karjalankannaksella, Vaskisavotan alueella 1942. Talo siirrettiin Ilmajoen Könnille, jossa se oli sotalesken ja kolmen tyttären kotina. Talo purettiin 1983 ja koottiin Ilmajoen museon alueelle.
Seuraavana ohjelmassa oli seppelpartioiden lähettäminen sotien 1939 – 1944 sankaripatsaalle sekä everstiluutnantti P. G. Aallon haudalle. Saatesanat lausui rovasti JUHANI ERKKONEN.
JUHLAPUHEEN piti eversti, sotatieteiden tohtori h.c. SAMPO AHTO. Puheen aiheena oli ”Sankarivainajien perintö meille suomalaisille”.
Ahto aloitti tunteikkaan puheensa tutuksi tulleella MANNERHEIMIN talvisodan päätyttyä antaman päiväkäskyn lainauksella: ”Te ette tahtoneet sotaa. Te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta teidät pakotettiin taisteluun, jossa olette tehneet suurtöitä, tekoja jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä. Yli 15 000 teistä, jotka lähditte kentälle, ei näe enää kotiansa, ja kuinka monet ovatkaan ainiaaksi menettäneet työkykynsä. Mutta te olette myös jakaneet kovia iskuja ja kun nyt parisataatuhatta vihollistanne lepää hangessa tai tuijottaa särkynein katsein tähtitaivaallemme, ei syy ole teidän. Te ette heitä vihanneet ettekä tahtoneet heille pahaa vaan seurasitte sodan ankaraa lakia, tapaa tai kuolla itse.”
Puheessaan Sampo Ahto vertasi Suomen ja Neuvostoliiton voimasuhteita sekä todennäköisiä vaihtoehtoja, mikäli kansallamme ei olisi ollut tahtoa puolustautua. ”Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä olevat sankarihautausmaat, jotka taas runsaan parin viikon kuluttua ovat väestön pyhiinvaelluspaikkoja, muistuttavat meitä nykyään eläviä hinnasta, joka isänmaan ja tulevien sukupolvien vapaudesta oli maksettava. Kaatuneita oli yli 90 000 ja haavoittuneita enemmän kuin 200 000.”
Sampo Ahto päätti puheensa: ”Veteraanien perintö ei kuitenkaan katoa minnekään, mikäli Suomi-niminen maa ja siellä asuva kansa ylipäätään ovat olemassa. JA NEHÄN OVAT, SILLÄ JUURI TUON PERINNÖN SÄILYTTÄMINEN ANTAA VOIMAA SELVIYTYÄ KOETTELEMUKSISTA JA VAAROISTA, JOITA MEILLE IHMISPAROILLE ON AINA TARJOLLA”.
Juhlapuheen jälkeen Ilmajoen Korsuveljet esiintyivät dir.mus REINO SARANPÄÄN johdolla. He lauloivat laulut ”Oi kallis Suomenmaa”, ”Sillanpään marssilaulu” ja ”Tuntematon sotilas”.
Tervehdykset esittivät Ilmajoen kunta, valtuuston varapuheenjohtaja AHTI RANTO, Ilmajoen seurakunta, seurakuntapastori MIKA SYVÄNIEMI sekä Veteraaniyhdistykset ja Kaatuneiden omaiset MATTI ANTILA. Juhlan päätössanat esitti Aallon Patteriston veteraanin poika MATTI LATVALA.
Ennen Korsuveljien tilaisuuden päätteeksi esittämää ”Veteraanin iltahuutoa” Isonkyrön asemiesmuseon edustajat RAIMO SUHONEN JA JUHA SAVINAINEN luovuttivat puheenjohtaja Pentti Alangolle ”Sotahevosellemme kunniaa tehden” -hevosenkengän.
(Teksti: Tapani Tikkala, video: Jari Asu)