Vapauusodan Perinneliiton valtakunnalliset kesäpäivät vietettiin tällä kertaa Raaseporin Tammisaaressa. Kuntaliitoksia on tapahtunut ympäri Suomen ja niin myös täällä läntisellä Uudellamaalla. Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät vuonna 2007 ja ottivat käyttöön nimen Raasepori. Nimi juontaa kauas taakse historiaan kun alueella sijaitsi aikoinaan Raaseporin linna ja onhan alue aikoinaan ollut Raaseporin lääniäkin.
Varhainen lähtö Seinäjoen ABC:ltä. Härmän suunnan matkalaiset olivat tehneet matkaa jo tunnin ennen Seinäjoelle saapumistaan.
Aamulla sää oli hieman sumuinen ja sai maisemat valokuvaukselliseksi.
Kesäpäiviä on perinteisesti vietetty aina jonkun varuskunnan alueella ja niin nytkin. Isäntänä toimi Suomen merivoimien yksikkö, Uudenmaan Prikaati, joka on samalla ainoa täysin ruotsinkielinen joukko-osasto Suomessa. Prikaati sijaitsee Tammisaaren lähellä Dragsvikissä, missä punaiset tiilikasarmit odottivat majoitettaviaan.
Dragsvikin nimi juontanee 1000-luvun alkuun jolloin vedenpinta oli huomattavasti korkeammalla kuin mitä se on tänään. Kun vesikulkuneuvoilla tultiin tässä sijainneen lahden päähän niin siinä oli lyhyt maakannas esteenä. Kulkuvälineet piti vetää rullien päällä kannaksen yli että voitiin taas jatkaa vesitse Pohjan kunnan suuntaan. Siitä nimi Vetolahti eli Dragsvik.
Kasarmeilla eteläpohjalaiset majoitettiin aliupseerikoulun tiloihin, omiin mies- ja naistupiinsa.
Sotilaskoti tarjoaa edullisesti monenlaista suuhunpantavaa.
Tammisaaren punakasarmit ovat olleet monessa käytössä vuosien saatossa. Hankoniemi tarjoaa erinomaisen paikan laskea joukkoja maihin ja edetä nopeasti kohden Helsinkiä ja Turkua. Hangon satama pysyy myös auki talvisinkin. Vuonna 1910, Suomen ollessa Venäjän alaisuudessa, aluetta päätettiin varustaa saksalaispelon vuoksi. Rakennustyöt alkoi 1910 ja ensimmäiset sotilaat majoittuivat 1912.
Tiilikasarmit toimivat venäläisessä käytössä aina vapaussotaan saakka jolloin alue vapautettiin. Uusi käyttötarkoitus oli sodan myötä punavankien vankileiri. Monet vangit menehtyivät tauteihin ja puutteelliseen ravintoon. Ravitsemustilanne oli huono muuallakin Suomessa, myös piikkilankojen toisella puolella. Toki osa myös teloitettiin. Vapaussodan jälkeen, aina talvisodan loppuun saakka kasarmit toimivat pakkotyölaitoksena, eli siis vankilana. Vangit olivat pääasiassa poliittisin perustein vangittuja. Talvisodan aikana vangit oli pääosin epäluotettavina pidettyjä henkilöjä mitkä otettiin turvasäilöön. Jatkosodan aikana kalterit poistettiin ja kasarmit tulivat jalkaväen koulutuskeskuksen käyttöön. Periaatteessa samalla tiellä ollaan edelleen, alueelle on keskitettynä varusmiesten ruotsinkielinen koulutus.
Tämän ja paljon muuta meille kertoi varuskunnan auditoriossa kapteeniluutnantti Timo Laurila, ennen lähtöämme tutustumaan Syndalenin sotasatamaan. Matkalla näimme myös talvisodan jälkeistä rajalinjaa Suomen ja Neuvoliiton välillä. Talvisodan jälkeenhän Suomi joutui luovuttamaan Hankoniemen useine saarineen. Neuvostoliiton intresseissä oli päästä hallitsemaan Suomenlahden liikennettä. Suomenlahti pystytään suhteellisen helposti sulkemaan Hankoniemelle ja Viron rannikolla sijaitsevaan Paldiskiin sijoitetulla rannikkotykistöllä. Etäisyys näiden kahden paikan välillä on ainoastaan 80 kilometriä. Suomalaisten pelkona oli puolestaan että neuvostojoukot käyttävät Hankoa tukemaan Helsingin valtausta. Hankoniemelle muodostui siis rajalinja, Harparskog-linja jota kumpikin osapuoli alkoi linnoittamaan. Hangon rintama ajoittui ajanjaksolle 25.6.-3.12.1941. Taistelujakin käytiin niin että suomalaisia kaatui n. 300 ja haavoittui n. 600. Näissä on ruotsalaisten vapaaehtoisten osuus noin 10%.
Hangon rintaman aikainen rajalinja kulki juuri tässä.
Passariesteet ovat jääneet muistoksi.
Syndalenin sotasatamassa tutustuimme Suomen merivoimien uuteen hankintaan, Jehu-luokan monitoimialukseen sekä vanhempaan Jurmo-luokkaan.
Alusta voidaan käyttää moninaisiin tarkoituksiin, aina maihinnousutehtävistä erilaisiin valvonta-, partiointi-, johto- ja kuljetustehtäviin.
Ensimmäisen päivän ilta jatkui veljesillallisella.
Illallisen jälkeen puheita, musiikkia sekä palkitsemisia.
Uudenmaan prikaatin komentaja Kjell Törner.
Sinisen ristin miekkojen kera sai Urho Katajamäki Seinäjoelta. Mukana myös tytär Leena. Sinisen ristin miekkojen kera sai myös Pentti Pesonen Seinäjoelta mutta hän oli estynyt saapumaan paikalle perhejuhlien takia.
Sinisen ristin havunoksatunnuksin sai Armas Korpi-Kyyny Helsingistä (Kauhajoelta).
Virallinen osuus päättyi iltahartauteen ja lipunlaskuun.
Iltahartaus, sotilaspastori Markus Weckström.

Varusmiessoittokunta soitti illan päätteeksi Porilaisten marssin. Halukkaat pääsivät jatkamaan iltaa upseerikerholla. Kerho yllättikin vierailijat edustavuudellaan. Tilat olivat täynnä historiaa, paljon esineitä, aseita, tauluja sekä antiikkia.
Frihetskrigets Södra Traditionsförening r.f. hallituksen jäsen Henrik Sundbäck esitteli upseerikerhon sisätiloja ja historiaa.
Kerrontaan mahtui niin upseerikerhon kummitukset kuin ratsain sisääntulleet vieraatkin. Tiloissa pidetään vuosittain mm. Loppiaisjuhlat mitä Suomen puolustusvoimain entinen komentaja Gustav Hägglund piti kuuleman mukaan parhaina juhlina mitä Suomesta löytyy. No, ehkä kumminkin se itsenäisyyspäiväjuhla on oikeasti se paras, jos uudesta kysyttäisiin.
Tarjoiluakin luonnollisesti löytyi ja se oli tunnetusti halpaa.
Seuraavassa hieman tunnelmakuvia eri huoneista:
Suomen marsalkka Mannerheim, pääsalin kunniapaikalla.
Tykistökenraali Vilho Nenonen.
Upseerikerhon eteen istutetiin tammi, joskus 1900-luvun alussa.
Uusi aamu, herätys ja Tammisaaren aamut TJ nolla.
Jumalanpalvelus Tammisaaren kirkossa.
Kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Seppelpartioiden lähettäminen neljälle eri muistomerkille.
Suomen “parhaan” kranaatinheitinkomppanian päällikkö kapteeniluutnantti Jenni Bäck toimi tilaisuuden juontajana.
Tervehdyssanat Vapausodan Perinneliiton puheenjohtaja, kenraalimajuri Kalervo Sipi.
Juhlapuhe, Puolustusministeri Jussi Niinistö.
Maamme laulu, Vårt land. Molemmilla kielillä, kuten kaikki tilaisuudetkin.
Kotimatka voi alkaa. Bussina meillä “Ruma Vallesmanni” ja kuljettajana yhdistyksemme jäsen ja luottokuskimme Tuure Antila.
Och samma på svenska :-)
Video: Seppelpartion lähettäminen Tammisaaren kirkossa.
(Kuvat, video ja teksti: Jari Asu)
Kutsu:
Tämän vuoden kesäpäivät järjestetään Uudenmaan Prikaatin tiloissa ( Dragsvik, Tammisaari/Raasepori ) la-su 21.-22.5.
Yhdistyksemme järjestää tavanmukaisesti bussimatkan tapahtumaan seuraavasti yhdessä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -Museon Tuki ry:n kanssa (uusi jäsenyhdistys Perinneliitossa):
La 21.5. klo 4.20 Alahärmä Härmänportti ( Härmän Liikenteen bussi, kulj. Tuure Antila )
4.50 Kauhava Pernaanportti/Pelipaikka
5.10 Lapua Koveron Shell
5.35 Seinäjoki ABC
6.15 Jalasjärvi Jalastuuli
8.45 Lempäälä Pirkanhovi ( tukeva aamiainen sis. hintaan )
12.40 Dragsvik
13.00 Liittokokous virallisille kokousedustajille
Ilmoittautumiset kesäpäiville ja majoitukseen Aliupseerikoulussa ( kaikkien
tehtävä ilmoittautuminen )
Tulokahvit Sotilaskodissa
Liittokokouksen jälkeen avoin 2 tunnin retki kaikille Syndaleniin ja sotasatamaan.
Ohjelmassa mm. upouusien Jehu-luokan maihinnousuveneiden esittely.
18.00 Veljesillallinen ohjelmineen varuskuntaruokala Creutzissa
21.00 Iltahartaus ja lipunlasku
– 24.00 Illanvietto Upseerikerholla ( Drinkkiliput ostettava ilmoittautumisen yhteydessä.
Tarjolla olutta ja viiniä )
Yöpyminen kasarmeilla isoissa nais/miestuvissa. Liinavaatteet ja pyyhe varattuina
Su 22.5. klo 7.00-9.30 Aamiainen varuskuntaravintola Creutzissa
8.00 Opastettu kiertokävely Vanhassa kaupungissa
10.00 Jumalanpalvelus ( messu ) Tammisaaren kirkossa. Saarnaa kenttäpiispa
Pekka Särkiö
Kirkkokahvit pääjuhlapaikassa heti messun jälkeen
13.00 Pääjuhla Seminaarikoulun juhlasalissa ( os. Latokartanonkatu 1-3,
Tammisaari )
n.15.00 Lähtö kotimatkalle. Matkalla pari pysähdystä. Omakustanteiset tarjoilut
Perinneliitto on varannut myös hotellimajoituksia ( 100-120 e / 2-h huone ).
Halukkaiden kannattaa ottaa heti yhteyttä liittoon huonevarauksista (03 223 0845).
Samoin myös niiden tulee tehdä ilmoittautuminen liittoon, jotka tulevat paikalle
omin kuljetuksin.
Kesäpäivän matkan hinta on 100 euroa / henkilö.
Hinta sisältää seuraavaa:
- edestakainen bussimatka
- aamiainen kumpanakin päivänä
- tulokahvit 21.5.
- veljesillallinen ohjelmineen
- kasarmimajoitus liinavaatteineen ja pyyhkeineen
- kirkkokahvit messun jälkeen sekä päiväjuhlan.
Ilmoittautumiset tehdään allekirjoittaneelle 1.5.2016 mennessä ( yhteystiedot alla ).
Pyydämme ilmoittamaan myös mahdolliset erikoisruokavaliot.
Matkan hinta maksetaan 5.5.2016 mennessä yhdistyksen tilille FI64 5419 0150 4430 04.
Tervetuloa retkellemme Raaseporin Dragsvikiin, monelle ennenkokemattomiin maisemiin !
VAPAUSSODAN JA ITSENÄISYYDEN E-P:N PERINNEYHDISTYS RY
Juha Levonen
Sahalankatu 14
60100 SEINÄJOKI
0500 231 523






















































