Tammisunnuntain alla 1918 päämaja siirtyi Vaasasta Ylihärmään majoittuen kauppias E. Viitasalon taloon. Mannerheim oli päättänyt sijoittaa sodan ensimmäisen päämajan Ylihärmään, koska paikkakunta oli vihollisen aseistariisumisen kannalta hyvä ja turvallinen sijainniltaan.
Vaasan päämajan pihalla Mannerheim teki lähtöä 27. tammikuuta 1918 illalla.
Muutaman asteen pakkanen, täysikuu. Hänelle tuodaan sähke Svinhufvudilta. Mannerheim lukee sähkeen ja näyttää sitä Ignatiukselle ja sanoo:
“Hän pyytää yhä lykkäystä. Mutta se lamauttaisi pohjalaiset. Tätä ei voi enää perua. Meidän on otettava kohtalomme omiin käsiimme eikä annettava toisten määrätä sitä. Tämä avaa mahdollisuuden taistella voitokkasti ylivoimaista vihollista vastaan”.
Mannerheim katsoo taivaalle, rutistaa sähkeen turkkinsa taskuun ja hyppää rekeen.
Matka jatkui Vaasasta ja jossain vaiheessa iltaa/yötä oltiin Vöyrin Kaurajärvellä Träskin majatalossa jatkamassa matkaa tuoreilla hevosilla. Majatalon molemmat hevoset ja reet valjastettiin tehtävää varten, olihan matkassa muitakin korkea-arvoisia henkilöitä kuin itse Mannerheim.
Normaalitaksa 14 km matkaan Kaurajärveltä Vöyrille, hyvällä kelillä että hevosilla pystyi ajamaan tasaisella nopeudella, maksoi 1 markkaa ja 90 penniä. Ylihärmään matka oli hieman pidempi joten maksuksi sovittiin 2 markkaa.
Majatalon isäntä Johan Träsk ajoi Mannerheimin rekeä ja poika Emil Träsk toista rekeä. Matkaa oli ehditty tehdä noin 7 kilometriä kun tultiin Vöyrin ja Ylihärmän rajalle. Siellä matka pysähtyi pieneksi hetkeksi.
Kirjailija Artturi Leinonen kertoo muistelmissaan tapahtuman tuolta tienpätkältä:
Kun kenraali Mannerheim esikuntineen saapui hevosilla Vöyrin ja Ylihärmän rajalla sijaitsevan Kaupinmäen talon kohdalle, oli tiellä kolmimiehinen suojeluskuntapartio, joka pysäytti matkueen. Yritettiin ajaa eteenpäin, mutta pysähdyttävä oli kiväärin ojentuessa uhkaavasti. Partio vaati selitystä siitä, keitä matkaajat olivat. Annettiinhan se: kenraaleitahan siinä kulki, joukossa itse suojeluskuntain ylipäällikkö, ja tärkeitä asioita hoitelemaan oltiin Ylihärmään matkalla.
Täytyihän miesten lopulta uskoa selityksiin ja päästää kuormat kulkemaan, jolloin Kaupinmäki, kuusissakymmenissä oleva herännäisisäntä, lausahti matkaeväiksi Mannerheimille:
– “No, koittakaa nyt sitten mennä, mutta muistakaa olla miähiä kans!”
Leinosen mukaan Mannerheim muisti tuon tammisunnuntain tapahtuman vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Ylipäällikkö oli todennut yrittäneensä seurueensa kanssa parhaansa Härmän isännän määräyksen mukaisesti.
Mannerheimiä vienyt reki on edelleen olemassa ja on jopa hyvässä kunnossakin. Samaisessa reessä matkaa ovat tehneet myös niin Isontalon Antti kuin Rannanjärvikin. Olihan heillä usein “valtiollista asiaa” tuonne Vaasan suuntaan.
17.12.2018 tehtiin vierailu Träskin entiseen majataloon. Matkassa mukana Suomen Jääkärimuseosta museointendentti Hanna Rieck-Takala, Ylihärmän reserviläisistä Mika Mäki, Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n perinneyhdityksestä Tapani Tikkala ja Jari Asu sekä paikkakuntalaiset Roy Träsk ja Rainer Holmström.
Roy Träskin isoisän isä oli juuri tämä Mannerheimin kuljettaja ja majatalon silloinen isäntä, Johan Träsk.
(Kuvat ja teksti: Jari Asu)