2014.01.20 TAMMISUNNUNTAIN MAAKUNNALLINEN MUISTOJUHLA Alajärvellä sunnuntaina 26.1.2014 (Jorma Jokisalo)

 

 

 

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys ry:n, Alajärven kaupungin, seurakunnan ja Alajärven Reserviläiset ry:n yhteinen juhlatoimikunta valmistelee yhtä merkittävimmistä vapaussodan perinteen tapahtumista, Tammisunnuntain muistojuhlaa. Tällä vapaussodan alkamisen muistopäivällä on erityistä painoarvoa maamme itsenäisyystaistelussa siksi, että laillisen hallituksen joukot aloittivat venäläisen sotaväen aseistariisunnan ja järjestyksen palauttamisen maahan nykyisissä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa 27. -28. 1918. Samalla padottiin kapinaan nousseiden rynnistys kohti pohjoista Suomea.
On kuitenkin todettava, että Karjalassa olivat kahakoineet paikalliset suojeluskunnat ja punakaartit venäläisten vallankumouksellisten sotilaiden tukemana jo 17.1.1918 alkaen ja jatkuen 23. -26.1.1918. Eikä voi unohtaa sitäkään, että aktiiviset suojeluskunnat Keski-Suomessa olivat esteenä punakaartien suunnitelluille toimille. Vajaassa kuukaudessa vakiintui hallituksen joukkojen strateginen lähtökohta ja taistelurintama.
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen toiminnassa Tammisunnuntaijuhla on yksi toimintamme kulmakivistä. Perinteisesti Tammisunnuntaita on juhlittu maakunnan eri pitäjissä. Aina se on kerännyt perinnetyön aktiivien lisäksi runsaasti muitakin ihmisiä yhteiseen juhlahetkeen. Niin toivomme tulevanakin Tammisunnuntaina käyvän Alajärvellä.
Muistojuhlan teemana on ” Itsenäisyysajatukset viriävät 1914”. Teeman mukaisesti palaamme vuoteen 1914 ja Suomen ylioppilaiden ja akateemisten nuorten keskuudessa voimistuneisiin ajatuksiin Suomen itsenäisyydestä. Juhlapuheen keskeinen sisältö kertoo Jääkäriliikkeen synnystä. Marraskuun 20.päivänä 1914 lausuttiin Helsingissä Ostrobotnialla tämän vapautusliikkeen syntysanat.
Maailmansodan alettua vuonna 1914 ja Venäjän toisen sortokauden puristuksessa valveutuneiden kansalaisten piirissä syntyi ajatus Suomen nostamisesta itsenäiseksi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Ajatuksen aktiivisesta taistelusta itsenäisyyden saavuttamiseksi julistivat rohkeasti ylioppilaat. Tällä ajatuksella oli kannatusta suomalaisten maltillisten sosiaalidemokraattien piirissä. Historiasta kuitenkin tiedämme, että yhtenäisyys mureni ääriainesten saadessa yliotteen vuoden 1917 tapahtumien myötä. Vaikka maamme demokraattisesti valittu eduskunta ja laillinen hallitus saivat Venäjän hyväksynnän ja ulkovaltojen tunnustuksen Suomen perustuslaillisesta tasavallasta, itsenäisyys ei ollut varmistettu.
Punakaarteille annettiin käsky liikekannallepanosta, joka piti olla valmis 26.1.1918. Käskyssä sanottiin muun muassa: ”….luettelossa mainitut henkilöt on vangittava”, ”vallataan senaatti, yliopisto, lääninhallitukset, ylihallitukset ja pankit”, ”porvarilliset virkahenkilöt, samoin sellaiset henkilöt, joiden tiedetään olevan työväestölle vihamielisiä oli vangittava”, ”porvarillinen lehdistö lakkautetaan” ja paljon muuta , mikä merkitsi vallankumousyritystä. Punakaartit Helsingissä ryhtyivät kaappaukseen 27.1.1918 illalla. Samoihin aikoihin antoi laillisen hallituksen joukkojen komentaja Mannerheim käskynsä venäläisten joukkojen aseistariisunnasta. Mitta oli tullut täyteen Etelä-Pohjanmaalla! Taistelu Suomen itsenäisyyden sisällöstä ja maamme tulevaisuuden suunnasta – perustuslaillinen tasavalta vai työväen diktatuuri – alkoi.

Jorma Jokisalo
Puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.