ASEVELVOLLISISTA VAPAUSSODAN JÄÄKÄREITÄ
Tammikuun 25. päivänä 1918 hallituksen joukoiksi julistettujen suojeluskuntien sotajoukot kykenivät venäläisten varuskuntien aseistariisuntaan, mutta eivät enää täysimittaiseen sotaan punakaarteja vastaan. Senaatti katsoi 18. helmikuuta 1918 vuodelta 1878 peräisin olevan asevelvollisuuslain olevan edelleen voimassa ja tällä perusteella maaliskuun 10. päivään mennessä pidetyt kutsunnat koskivat jokaista 21 – 40 vuotiasta miestä, niin innokkaasti rintamalle pyrkivää kuin sotapalvelusta välttelevää yksilöä.
Jääkärien pääjoukon saapuminen Vaasaan ja päämajan laatiman asevelvollisuusjoukkojen jakosuunnitelman valmistuminen osuivat samalle päivälle. Sen mukaan Vaasan piirin alueella tultaisiin muodostamaan seitsemän asevelvollisuuspataljoonaa, joista kolme muodostettaisiin Vaasassa ja loput Kristiinankaupungissa, Laihialla, Ylistarossa ja Ilmajoella. Vastustuksestaan huolimatta jääkärit joutuivat taipumaan Mannerheimin tahtoon, jonka mukaisesti pääosa heistä sijoitettiin parhaillaan koolle kutsuttavien asevelvollisten joukkojen kouluttajiksi ja johtajiksi.
Asevelvollisista kootut joukot nimitettiin jääkärijoukoiksi ja jääkäripataljoonille annettiin myös alueellisia nimiä. 1. Jääkärirykmentin III pataljoonaa nimitettiin Keski-Pohjanmaan jääkäripataljoonaksi, vaikka suurin osa miehistöstä tulikin Etelä-Pohjanmaalta. Pataljoonan komentajaksi määrättiin jääkärikapteeni Eric Schauman. Kaikki muutkin pataljoonan upseerit ja aliupseerit olivat jääkäreitä.
Maaliskuun 11. päivän iltaan mennessä Ilmajoelle oli saapunut jo 500, Ylistaroon 614 ja Laihialle 535 miestä. Kolmen päivän kuluttua heitä alettiin siirtämään Keski-Pohjanmaan jääkäripataljoonan lopulliseen koulutuspaikkaan Kristiinankaupunkiin, jolloin miehiä oli kertynyt jo kolminkertainen määrä yhden pataljoonan tarpeita varten. Asevelvollisista oli vara valikoida parhain aines ja Kristiinankaupungissa pataljoonaa jouduttiin vielä supistamaan kolmeen 180 miehen jalkaväkikomppaniaan ja 90 miehen konekiväärikomppaniaan. Karsinnan jälkeen ylimääräiset palautettiin reservipataljoonaan Vaasaan. Ensimmäiseen komppaniaan tuli runsaasti miehiä Alavudelta, Lapualta ja Isojoelta, toiseen komppaniaan Nivalasta, kolmanteen Kauhajoelta, Kauhavalta ja Jurvasta sekä konekiväärikomppaniaan Karijoelta ja Lohtajalta. Mainittakoon, että jääkäripataljoonan ekonomina eli huoltopäällikkönä toimi tuleva Vaasa–lehden päätoimittaja ja kirjailija Vaasan Jaakkoo, J.O. Ikola.
FT Tuomas Hopun kirjoittamassa kirjassa kuvataan perusteellisesti miehistön koulutusta ja varustamista, matkaa rintamalle ja osallistumista Tampereen ja erityisesti Näsilinnan valtaukseen sekä kaupunkitaistelua ja asuinkortteleiden puhdistamista talo talolta. Tampereelta myös Schaumanin pataljoonaksi kutsuttu joukko-osasto määrättiin 17. huhtikuuta Karjalan rintamalle, jossa se osallistui Kämärän kylän, Kämärän aseman ja Viipurin valtauksiin.
Kirjassa tapahtumat etenevät päivä päivältä. Läpi kirjan jatkuvat erinomaiset lainaukset mukana olleiden päiväkirjoista ja muisteluista elävöittävät tapahtumien kulkua ja mahdollistavat aikamatkan sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Asevelvollisista sotilaista käytettiin vapaussodan aikana jääkäri-nimitystä. Se tuntui sotilaista arvonnousulta, jolla oli monia positiivisia vaikutuksia. Hämeenlinnan Linnankasarmilla Hämeen jääkäripataljoonan ruokalan seinässä 1973 ollut kirjoitus ”Ei ole joka pojalle suotu jääkäriksi tulla”, vaikutti samalla tavalla vielä omana varusmiesaikanani.
Kaikki 1. Jääkärirykmentin asevelvollisista muodostetut joukot täyttivät niille asetetut odotukset. Taistelukykyä kohotti miesten ikärakenne sekä se, että joukkoihin voitiin valita asevelvollisia myös fyysisten ominaisuuksien perusteella. Keski-Pohjanmaan jääkäripataljoonan tappiot olivat vapaussodassa 46 kaatunutta ja 132 haavoittunutta.
FT Tuomas Hopun kirjoittama kirja on ensimmäinen vapaussodan asevelvollisuusjoukoista kirjoitettu historia. Se perustuu pitkälti diplomi-insinööri Aarne Korpi-Kyynyn yli kolmekymmentä vuotta jatkuneisiin arkistotutkimuksiin. Kirjan lopussa on hänen laatimansa miehistöluettelot komppanioittain. Jokaisesta sotilaasta on mainittu nimen lisäksi syntymäpaikka ja – aika, ammatti, sotilasarvo ja kotipaikka.
Tapani Tikkala
Tuomas Hoppu: Asevelvollisten Vapaussota – Keski-Pohjanmaan jääkäripataljoona Tamperetta ja Viipuria valtaamassa. 184 sivua. Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry 2018.
Kirjan julkistustilaisuuteen ja sen tilaustietoihin pääset TÄSTÄ: