Vapaussodan tunnetuimpia taisteluja käytiin Vilppulan suunnan rintamilla. Rautatieverkosto oli avainasemassa joukkojen, kaluston ja huollon siiroissa. Haapamäen asema oli puolestaan keskeinen risteysasema ja säilytti yhteyden Länsi-Suomesta itään, aina Viipuriin saakka. Sodan syttyessä muodostuikin kilpajuoksu Haapamäen asemasta, kumpiko osapuoli sen saa haltuunsa. Valkoiset olivat räjäyttäneet Kolhon sillan ja näin vaikeuttaneet merkittävästi punaisia tuomasta vahvistuksia Haapamäen suunnalle. Rintama muodostuikin pitkäksi ajaksi Vilppulaan.
Matkanjohtaja Harri Yli-Rahnasto Tapani Tikkala luennoi kohteiden tapahtumia ennen sinne saapumista. Tuure Antila jälleen kerran meillä ohjaksissa
Kesäretkemme ei edennyt minkään sodan ajan joukon reittiä seuraten vaan teimme reitin mikä sopi parhaiten käytettävissä olevaan aikatauluun. Kohteemme ei ollut missään kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäinen vierailukohteemme olikin punaisten viimeisiä Pohjois-Hämeessä tekemiä hyökkäyksiä. Virtain Vaskivedellä käytiin taistelu 9.-11.1918 ja punaisilla oli tarkoitus täältä edetä Virtain kautta Haapamäen radalle. Taistelu päättyi punaisten vetäytymiseen Kuruun.
Oppainamme paikallisen Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Tapani Heinonen ja varapuheenjohtaja Antti Sipilä.
Vaskiveden taistelukuvausta Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Tapani Heinonen (oik.) ja varapuheenjohtaja Antti Sipilä (vas.). Vaskiveden taistelun muistomerkki Kiitoksenä luovutettiin yhdistyksemme jäsenen, Juha Levosen kirja Mannerheim taiteilijoiden kuvaamana -kirjat.
Kahvila Rasintuvassa oli erinomaisen makuisia munkkirinkeleitä ja jo sen takia kannattaa kahvilassa poiketa.
Lounastauko Ruoveden Kukkapaikassa. Lounaan jälkeen saimme mukaan paikallisen oppaan, Raimo Salmisen. Hänen johdollaan tutustuimme Ruoveden taisteluihin. Aluksi Paarlammin suunnan tapahtumiin, mitkä tapahtuivat heti sodan alussa, helmikuun ensimmäisinä päivinä 1918. Kiersimme linja-autolla läntisen Ruoveden, Paarlammin maisemia.
Rothin ja Spoofin muistomerkki
Palattuamme Ruoveden keskustaan menimme historiassa vielä noin sata vuotta taaksepäin, Suomen sodan (1808-09) tapahtumiin Hämeessä. Teiskolainen aliupseeri Jacob Johan Roth ja tamperelainen vääpeli Carl Johan Spoof johtivat 41 sotilaasta koostuvan sissijoukon toimimaan venäläisten selustassa, tuhoten venäläisten varastoja ja häiriten heidän huoltokuljetuksiaan, kesällä 1808. Toiminnalla oli merkittäviä vaikutuksia mm. Alavuden taisteluun.
Jos haluat kuulla patsaalla pidetyn esityksen niin siihen pääset tästä.
Muistokiven laatassa mainittu eversti Sabanjejeff haudattiin hevosineen Alavuden Jokivarren kylään. Ketomuksen siitä löydät tästä. (Sivustolla on tosin vielä vikaa ja tekstikentät katkeaa mystisesti).
Matka jatkui kohti Ruoveden Väärinmajaa missä kahvitauon jälkeen tutustuttiin Mannisen taistelun muistomerkkiin. Maaliskuun 13.-15. 1918 välisenä aikana oli valkoisten linjat muodostuneet Vilppula-Ruovesi maantien varteen. Valkoisia rintamassa oli 300. Väärinmajaa puolusti ylihärmäläisten, lappajärveläisten ja vimpeliläisten yhdistetty vapaaehtoisten komppania johtajanaan ltn Viitaharju. Vihollisen sodanjohto oli päättänyt puhkaista rintaman tältä kohden saadakseen haltuunsa, silloiseen sodankäyntiin tärkeät Vilppulan aseman ja rautatiet. Taistelussa kaatui yhdeksän ylihärmäläistä.
Raimo Salminen Mannisen taistelun muistomerkillä.
Mannisen talo oli sijainniltaan merkittävässä paikassa Väärinmajan taistelun aikana. Talon viereisen järven vastarannalla oli punaisten tykki ja Mannisen talo saikin sieltä paljon osumia. Talon päärakennus tuhoutui korjauskelvottomaksi. Tilalla oli massiivinen kivinavetta mikä antoi hyvän suojan valkoisten konekivääriasemalle. Kivinavetta sai useita osumia. Mannisen talon nykyinen isäntä Antti Peltola kertoi Mannisen tilan historiaa, varsinkin noilta raskailta 1918 maaliskuun päiviltä.
Ruoveden Väärinmajalta matka jatkui Vilppulaan. Linja-autoon vaihtui uudet oppaat ja kiersimme vapaussodan tunnetuimpia kohteita läpi; rautatieasema, kirkon alue ja Vilppulankosken rautatiesillan alue.
Vilppula-Seura ry:n varapuheenjohtaja Tauno Mäkelä
Yhteiskuvasta saat parempiresoluutioisen kuvan täältä.
Päivän viimeinen kohteemme oli nykyisen Mänttä-Vilppulan Kolhon kylässä sijaitseva muistomerkki. Itsenäisen Suomen ensimmäinen lentoasema sijaitsi Kolhossa sahan rannassa. Sinne rakennettiin vaja kolmea lentokonetta varten. Ensimmäinen lentokone tuotiin Kolhoon rautateitse 7. maaliskuuta 1918. 17. maaliskuuta 1918 nousi lentokone Kolhossa ensimmäisen kerran Kaijanselän jäältä ilmaan. Suomen ilmavoimat saivat 1918 käyttöönsä yhdeksän venäläisten jättämää Stetinin M-9-lentokonetta.
Ensimmäinen sotalento suoritettiin Lylyn suuntaan, jossa lentotähystyksen avulla saatiin tietoja punaisten liikkeistä. Taisteluiden siirtyessä kohti Tamperetta siirtyi lentoasema ensin Orivedelle ja sitten Tampereen Kaukajärvelle. Ilma-aseen merkitys sisällissodassa oli lähes olematon. Kolhoon on sen vuoksi pystytetty muistomerkki mitä lähdimme katsomaan. Pitkä päivä oli edennyt jo illan suuhun ja kotimatka saattoi alkaa.
KUTSU:
Yhdistyksemme järjestää KESÄRETKEN LAUANTAINA 17.8. vapaussodan taistelupaikoille Virrat (Vaskivesi) – Ruovesi (mm. Väärinmaja) – Vilppula. Matkan hinta 50 € sisältää bussikuljetuksen, paikallisoppaat, ruokailun sekä aamu- ja päiväkahvin. Paluumatkalla pysähdymme Kitusen Kievariin, jossa jokainen voi nauttia omakustanteiset virvokkeet. Mukaan otetaan 50 jäsentämme ilmoittautumisjärjestyksessä. Heinäkuun loppuun mennessä liittyneet ja jäsenmaksunsa maksaneet uudet jäsenet voivat myös ilmoittautua.
NÄILLÄ KUNNAILLA TAISTELLEET JA KUOLOON KÄYNEET SEISOIVAT JA KAATUIVAT ISÄNMAAN ITSENÄISYYDEN AAMUVARTIONA NIINKUIN SUOMEN MIESTEN ON AINA MAANSA PUOLESTA SEISOTTAVA JA KAADUTTAVA
Ilmoittautumiset ja tiedustelut järjestösihteeri Veli Suvannolle 1.8. mennessä, veli.suvanto@netikka.fi tai puhelin 0400877584. Ilmoita samalla myös mahdollisesta ruoka-allergiastasi sekä mistä nouset linja-auton kyytiin.
Linja-auton reitti ja aikataulu aamulla 17.8.: -Alahärmä Halpa-halli 05.45, Ylihärmä kuntokeskus (pysäkki tie numero 19 varressa) 05.55, Lapua Kovero Shell 06.30, Seinäjoki ABC 07.00, Jalasjärvi Neste Jalastuuli 07.30 ja Peräseinäjoki keskusta, Nesteen asema 08.00.
Matka 50,00 € maksetaan 7.8.2019 mennessä yhdistyksen tilille FI64 5419 0150 4430 04. Ilmoittaudu järjestösihteerille ja odota matkavahvistusta ennen matkan maksamista.
Matka on herättänyt jo nyt suurta kiinnostusta ja luultavasti kaikki halukkaat eivät mahdu retkelle. Nopeus on valttia!
Tervetuloa kesäretkellemme!
VAPAUSSODAN JA ITSENÄISYYDEN E-P:N PERINNEYHDISTYS RY
Hallitus