Jääkäriliikkeen syntysanat lausuttiin 20.11.1914 Helsingissä, varotoimien takia Pohjalaisosakunnan, Ostrobotnian huoneiston kassaholvissa. Tästä käynnistyi kaikkien tuntema jääkäriliike konkreettisesti silloin, kun nuoria miehiä lähti Saksaan kouluttautumaan Suomen vapauttamiseksi Venäjästä.
20.11.2014 Muistohetki Ylistaron jääkärimuistomerkillä, missä suoritettiin seppelten lasku.
Seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen muistojuhla kahvitilaisuuksineen elokuvateatteri Matin-Tuvassa, Ylistarossa.
Musiikista vastasi Seinäjoen kaupunginorkesteri, johtajanaan kapellimestari Tuomas Rousi: marssimusiikkia Jääkäriaikojen tunnelmissa.
Kunnanjohtaja Lasse Hokkala, JP 27:n EP:n osastosta lausui tervetuliasisanat. Tekstissään Lasse Hokkala halusi tuoda esille miten sekä ajankohdallisesti että sijainnillisesti tämä tilaisuus sopi tapahtuman aiheeseen. Lausuttiinhan muutaman tunnin tarkkuudella, sata vuotta sitten, jääkärien syntysanat Pohjalaisosakunnan, Ostrobotnian huoneiston kassaholvissa. Sijainnillisestikin Etelä-Pohjanmaa sopi mainiosti tälläisen muistojuhlan pitopaikaksi. Tästä maakunnasta on aina ensimmäisten joukossa lähdetty kun Isänmaa kutsuu.
Perinneyhdistyksemme puheenjohtajan eversti evp Jorma Jokisalo esitelmöi jääkäreille asetetuista odotuksista ja heidän omasta arvomaailmastaan. Jääkärit kokivat kaikenlaisia vaikeuksia koulutustaipaleellaan niin lähtiessä kotimaassaan kuin perillepäästessään Saksassakin. Suomi kun oli osana Venäjän keisarikuntaa, vieraaseen maahan sotilaskoulutukseen lähteminen oli valtiopetokseen luokiteltava teko. Perillä ollessaan vaikeutena oli puolestaan niin vilu kuin nälkäkin sekä saksalaisen yhteiskunnan vastaaotto, mikä ei ollut kovin suopea.
Jääkärit muodotivat 1900-luvun suomalaisen yhteiskunnan pienoiskoossa. Heidän joukossaan oli edustettuina lähes kaikki ammattiryhmät, niin talonpojat kuin työläisetkin. Valtaosa oli vain kansakoulun käyneitä. Koulutukseen lähdettiin myös erinäisitä syistä, kuka mistäkin. Venäjän sortotoimet ei ainakaan vähentäneet halukkaita.
“He lähtivät tästä maasta joka silloin oli vieraan vallan miehittämä, toiseen vieraaseen maahansa, saadakseen siellä sotilaan koulutuksen. He tulivat takaisin vuonna 1918 sotaan, jonka kautta tämä maa erkani itsenäiseksi. Nämä jääkäreinä muistetut miehet kulkivat historian myrskyjen lävitse, niinä vuosina jolloin oli aika hankkia tälle kansalle itsenäisyys. Sen sanomattoman merkityksen tämä jääkäriliike saa siitä että se oli ajassa varhainen, kun suomalaisilta kysyttiin oikeutta elää kansakuntana tässä muuttuvassa maailmassa.” (Jääkäripaaden teksti Helgingissä)
Yhteenvetona jääkärit kykenivät suorittamaan Mannerheimin vuonna 1918 antaman tehtävän, nimittäin Suomen itsenäisyyden puolustaminen vuosien 1918 ja 1939-1945 aikoina.
Tilaisuudessa myönnettiin huomionosoituksena myös Siniset ristit. Saajana Ylistaron asevelikuoro. Mitaleista peräti kolme kappaletta oli miekkojen kera ja loput havunoksatunnuksin.
Elokuvaesityksinä lyhytdokumentti Lockstedtin harjoituskentiltä vuodelta 1916 “Suomen Jääkärit” minkä jälkeen Risto Orkon ohjaama täyspitkä elokuva “Jääkärin morsian” vuodelta 1938.
Kuvat ja teksti: Jari Asu
Kutsukirje:
Tapahtuman muistojuhlaa vietetään näyttävästi Helsingissä ko. päivänä, mutta myös Etelä-Pohjanmaalla on haluttu järjestää oma muistotilaisuutensa Ylistarossa torstaina 20.11.2014.
Ohjelma alkaa klo 16 seppeleitten laskulla Ylistaron kirkon sisäpihan Jääkärimuistomerkille.
Klo 16.30 kokoonnutaan elokuvateatteri Matintupaan, jossa on ensin musiikkia ja sitten Vapaussodan ja Itsenäisyyden EP:n Perinneyhdistyksen puheenjohtajan eversti evp Jorma Jokisalon esitelmä “Suomen jääkärien missio” ja sen päälle yleisökeskustelua, jossa mukana myös Lasse Hokkala JP 27:n EP:n osastosta.
Klo 17.30 on väliaika ja kahvi ja n. klo 18.15 alkavat elokuvaesitykset Jääkärin morsian (Risro Orko 1938) ja Suomen jääkärit, dokumentti Lockstedtistä 1916. Ohjelma päättyy noin klo 2015.
Liput tilaisuuteen maksavat 13 euroa sisältäen kahvin. Lippuja saa ovelta, mutta niitä lienee syytä varata ennakkoon numerosta 041 475 4739.
Tumma puku ja kunniamerkit, sotilailla paraatipuku.