Tammisunnuntain juhla Alajärven kirkossa ja lukiolla oli hyvin onnistunut. Mukana oli noin 300 juhlavierasta, joista huokui tyytyväisyys päivän antiin.
Aluksi kokoonnuttiin ehtoollismessuun Alajärven avaraan kirkkoon. Kirkko seisoo mäellä ja kun ensikertainen kävijä sisällä katselee ympärilleen, hämmästyy, kuinka korkealle kirkon kupoli kohoaakaan.
Kirkossa koki isänmaallisen tunnelman musiikkivalinnoissakin, kun esimerkiksi veisattiin tuttu Jumala ompi linnamme. Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta teki kirkossa komean ensiesiintymisen. Kun Pohjanmaan sotilassoittokunnan tie katkaistiin vuodenvaihteessa, sotilasmusiikki ei kuitenkaan maakunnasta lopu, sillä Suupohjan Puhallinorkesteri on ryhtynyt myös Maanpuolustussoittokunnaksi. Se onkin ottanut haasteen tosissaan, sillä komeasti soivat päiväjuhlassa niin Vilppulan urhojen muistoksi, Jääkärimarssi kuin Jääkärin morsiamenkin sävelet. Orkesteria johtaa Sami Salmivuori.
Kirkossa saarnasi rovasti Väinö Reinilä. Hän otti pohdittavakseen ajatuksen, että nykyihminen ei helposti usko ellei näe.
– Mutta meillä uskottiin suureen asiaan, kun jääkärit lähtivät Saksaan sotilaskoulutukseen ja kun Tammisunnuntaina 96 vuotta sitten alettiin riisua suuren itänaapurimme sotilaita aseista. Syksyllä 75 vuotta sitten Talvisodan syttyessä uskottiin, että Jumala pitää meistä huolta. Pyydettiin suuria, pyydettiin voimia, uskottiin Jumalaan isänmaan asiassa ja vaikeuksia kohdatessa. Rovasti Reinilä toi julki myös ilonsa siitä, että Tammisunnuntain juhlaan liittyvät aina myös kirkonmenot.
Isänmaallista tunnelmaa kirkkoon toi myös Alajärven reserviläisten esiintyminen niin kolehdinkantajina kuin seppelpartion jäseninä. Messun jälkeen nimittäin siirryttiin joukolla vielä kunniantekoon sankarihaudoille.
Alajärven koulukeskus oli erinomainen paikka itse päiväjuhlalle. Keittolounas ruokalassa oli mitä maittavin ja siitä oli hyvä siirtyä liikuntasaliin itse juhlaan.
Tervehdyspuheen piti oma puheenjohtajamme eversti evp Jorma Jokisalo. Hän muistutti, että syksyllä 100 vuotta sitten alkoi toiminta Suomen itsenäisyyden puolesta, kun syntyi jääkäriliike. Kun maakunnassa alkoi tammikuuna 28. päivänä 1918 venäläläisten riisuminen aseista, se pn maan ensimmäisen laillinen manööveri itsenäistymisen puolesta. Vapaussodan jälkiselvittelyistä ei selvitty kunnialla eikä aina oikeudenmukaisestikaan, mutta silti kannattaa pohtia, miten olisi käynyt, jos tuolloin ei olisi sotaa voitettu.
Jokisalo esitti myös kiitokset Alajärven kaupungille, seurakunnalle, lukiolle ja reserviläisille ansiokkaasta mukanaolosta juhlan järjestelyissä.
Juhlapuhujana oli Jääkärisäätiön puheenjohtaja, prikaatikenraali evp Asko Kilpinen, joka valotti 100 vuotta täyttävää jääkäriliikettä uusinkin tiedoin. Hän totesi, että tulevassa marraskuussa alkaa jääkäriliikkeen juhlavuosi, johon sisältyy myös muistomerkin paljastaminen Latviassa ensimmäisen jääkäritaistelun muistoksi. Juhlinta päättyy paraatiin Vaasassa, jossa pidettiin paraati myös jääkärien palatessa koulutuksestaan.
Kenraali Kilpinen kertoi jääkärien ansioista niin vapaussodassa kuin talvi- ja jatkosodissakin eli itsenäistymisessä ja itsenäisyyden säilyttämisessä.
Liikkeen alku oli 20.11.1914 Helsingissä Ostrobotnian kassahuoneessa, jossa oli koolla noin 20 henkeä. Siellä päätettiin, että suomalaisille nuorille on saatava asekoulutusta ja lähettiin neuvottelijat asialle. Ruotsi kieltäytyi riippumattomuuteensa vedoten, mutta Saksa lupasi ottaa 200 miestä. Sillä oli omakin asia ajettavanaan, suomalaiset nimittäin sitoisivat venäläisiä voimia – tuolloinhan oli 1. maailmansota meneillään.
Kaikkiaan lähes 1900 vapaaehtoista lähti Saksaan, kolmasosa heistä maanviljelijöitä, kolmasosa työväkeä ja kolmannes vähintään keskikoulun käyneitä. Heistä 52: lla oli akateeminen loppututkinto. Keski-ikä oli alle 24 vuotta. Jääkäreistä kaatui Saksassa 15 ja kuoli sairauksiin 70. Noin 1300 jääkäriä osallistui vapaussotaan, jossa noin 130 heistä kaatui, siis prosenteissa paljon.
Jääkärit toivat joukkoihin sotilaskurin ja opettivat aseisiin, mutta huomioitava on, että he olivat hyvin nuoria ja kokemattomia siihen vastuuseen, minkä he saivat.
Jos 1900 lähti ja 1300 palasi sotimaan, mihin katosi noin 600 miestä. Noin 250 heistä ei lähtenyt sotimaan, koska vastapuolella oli omia sukulaisia, osa miehistä jäi Saksaan, osa joutui suoraan sairaalaan.
Vapaussodan jälkeen jääkäreistä 600 jäi armeijaan ja lisäksi sadat tekivät työtä suojeluskunnissa. He vaikuttivat myös siihen, että maahamme perustettiin 1924 sotakorkeakoulu.
Noin 700 jääkäriä osallistui talvi- ja jatkosotiin – silloin jo viisikymppisinä. Jääkärikenraalit toimivat johtajina, mutta pääosa edelleen etulinjassa ratkaisevissa tehtävissä. Jääkäreistä 20:lle myönnettiin Mannerheim-risti ja heistä 49 yleni kenraaliksi.
Viimeinen jääkäri Väinö Valve kuoli maaliskuussa 1995, silloin päättyi jääkärien vuosisata.
Seuraavaksi Alajärven Korsukuoro toi laulutervehdyksen Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Tämä taivas, tämä maa -lauluin. Säestäjien joukossa oli myös pieni viulisti, noin 10-vuotias Siru Pitkänen.
Puolustuvoimain tervehdyksen juhlaan toi Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö komentaja Jukka Ranta, joka kertaili, kuinka kipeästi puolustusvoimain supistustoimet kohtelevat Pohjanmaita. Mutta uudistus on välttämätön, koska valtiovallan varat eivät riitä. Hän huomautti, että onneksi maanpuolustus on meillä koko yhteiskunnan asia ja maanpuolustushenki korkealla. Tähän on vaikuttanut maamme historia.
Perinteiseen tapaan oli nyt vuorostaan Alajärven lukiossa järjestetty ainekirjoituskilpa isänmaallisista aiheista. Oli aika palkintojenjaon ja parhaaksi oli arvioitu Susanna Höykinpuro ja seuraaviksi Rosa-Maria Penninkangas, Aleksi Koivisto ja Jaana Myllyaho. Susanna luki aineensa nimeltä He eivät taistelleet turhaan ja kuulijakunta oli kiitollista.
Vielä esiintyi lukiolainen Aleksi Yli-Sissala kitaroineen ja lauloi komeasti Petri Laaksosen Täällä Pohjantähden alla.
Huomionosoitukset kuuluvat myös Tammisunnuntain muistojuhlaan. Vapaussodan Perinneliiton Sinisen ristin saivat ansioistaan Jari Asu, Lasse Hokkala, Irma ja Olli Nieminen sekä Marita Mattila. Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen viirin saivat Alajärven kaupunki, seurakunta, lukio ja reserviläiset. Kirjalahjan muistoksi sai kenraali Asko Kilpinen sekä alajärveläiset Anssi Peurala sekä Maija ja Pekka Viitaniemi juhlan eteen tekemästään työstä.
Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen totesi päätössanoissaan, että edellisen kerran Alajärvellä oli Tammisunnuntaita juhlittu 1993. Hän oli iloinen, kun juhlaan oli saapunut runsaasti väkeä kautta maakunnan. Hän korosti lopuksi, että meidän suomalaisten kansalaisvelvollisuus on tuntea historiamme.
Ensi vuonna Tammisunnuntaita muistellaan Kauhajoella. Yhtä hyvää isänmaallista juhlaa toivotaan sinnekin. -ph