- Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys - https://www.vapaussotaeppy.fi -

Vapaussodan perinnetyön historiikki

Rintamamiesliitto

Toukokuuhun 1918 mennessä venäläisjoukot oli karkotettu Suomesta ja samalla Suomen hallitusta vastaan suuntautunut kapina oli kukistettu.

Vapaussodan rintamamiesten järjestötoiminta alkoi 1920-luvun lopussa. Toiminnan tavoitteena oli ylläpitää niitä kansalliseen riippumattomuuteen perustuvia arvoja, joiden puolesta Vapaussodassa taisteltiin ja toisaalta toimia aseveljien sosiaalisen aseman parantamiseksi.

Vapaussodan Rintamamiesliitto- nimisenä järjestettiin Vapaussodan 15- ja 20- vuotisjuhlat vuosina 1933 ja 1938 sekä veljestilaisuuksia. Pystytettiin myös Vapaussodan muistomerkkejä ja hoidettiin rintamamiesten sosiaalisia asioita. Puutetta kärsineitä rintamamiehiä avustettiin lahjoitusvaroin. Rintamamiesliitto lakkautettiin valvontakomission toimesta syyskuussa 1944 heti ensimmäisten järjestöjen joukossa.

Toiminta organisoidaan uudelleen sotien jälkeen

Vapaussodan rintamamiehet pitivät kaikesta huolimatta yhteyttä keskenään. Aseveljeys oli luonut leimansa. Huoli Isänmaan tulevaisuudesta painoi heidän mieltään. Erityisesti heitä koski, että Vapaussodasta ei saanut julkisesti puhua, eikä tuoda julki sitä tosiasiaa, että tuolla sodalla oli pelastettu Suomelle itsenäisyys ja saavutettu vapaus.

Monet Vapaussodan veteraanit elivät ankarassa puutteessa. Useat heistä joutuivat turvautumaan parempiosaisten aseveljien ja yhteiskunnan perin vaatimattomaan sosiaaliapuun. Elettiin sotien jälkeistä pula-aikaa. Monet pitivät vääränä sitä, että Isänmaan vapauttajat joutuivat elämään vaikeissa oloissa.

Vapaussoturit järjestivät pienimuotoisen Vapaussodan muistotilaisuuden 16.5.1949 Helsingissä Hotelli Tornissa. Tällöin heräsi ajatus uudesta Vapaussoturien järjestöstä. Kun Tampereella 16.5.1953 vietettiin Vapaussodan päättymisen 35- vuotisjuhlaa, päätettiin juhlassa myös ryhtyä valmistelemaan  vapaussoturien huoltotyötä tekevää yhdistystä tai säätiötä. Valmistelut sujuivat  ja Vapaussoturien Huoltosäätiön ( VHS ) perustava kokous pidettiin Tammisunnuntaina 30.1.1954 Hotelli Tammerissa Tampereella. Eteläpohjalaiset olivat olleet koko ajan aktiivisesti mukana vapaussoturien yhteistoiminnassa.

Suomi jaettiin Vapaussoturien Huoltosäätiön toimesta alueellisiin avustustoimikuntiin. Kullekin avustustoimikunnalle asetettiin omat keräystavoitteet ja annettiin tehtäväksi vastata oman alueensa vapaussotureista. Etelä-Pohjanmaan avustustoimikunta perustettiin 5.9.1954. Puheenjohtajana toimi varatuomari Ilmari Talvitie.

Vuonna 1961 avustustoimikuntien nimi muutettiin piireiksi. Etelä-Pohjanmaan laaja alue jaettiin eteläiseen, pohjoiseen ja ruotsinkieliseen piiriin kunnes vuonna 1983 palattiin jälleen yhteen Etelä-Pohjanmaan piiriin. Ruotsinkieliset jatkoivat omana piirinään.

Toimintamuodot

Toiminta oli aktiivista niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin. Säätiö yhdessä piirien kanssa suoritti varojen keruuta ja avusti avuntarpeessa olevia vapaussotureita ja heidän perheitään. Pienetkin avustukset toivat monesti helpotusta pahimpaan hätään ja ennen kaikkea aseveljien kädenojennus ilahdutti mieliä. Yhdessä reserviläisjärjestöjen kanssa järjestettiin Vapaussodan päättymisen 40- vuotismuistojuhla vuonna 1958. Samana vuonna pidettiin maakunnallinen Vapaussodan päättymisen muistojuhla Seinäjoella. Tilaisuuteen osallistui 1700 Vapaussodan, Talvisodan ja Jatkosodan veteraania. Ohimarssin otti vastaan jääkärieversti Matti Laurila.

Vapaussoturi-lehti perustettiin vuonna 1959. Ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa. Ensimmäisen numeron levikki oli 1100 kpl. Vuoden 1960 loppupuolella lehden levikki oli 14000 kpl. Nykyisin levikki on noin 3500 kpl. Vuodesta 1962 säätiö ryhtyi julkaisemaan ruotsinkielistä Veteranen- lehteä. Sen levikki on nykyisin noin 400 kpl.

Suomalaisten asenteiden korjaamisessa oli paljon tehtävää. Vapaussodan nimestä oli alettu keskustella. Perinteen vaalijat ja vapaussoturit eivät pitäneet siitä. He katsoivat, että termeillä kansalaissota, punakapina, sisällissota, vuoden 1918 tapahtumat jne. halutaan tarkoituksellisesti saattaa käyty Vapaussota unohduksiin. Keskustelu sodan nimestä jatkuu tänäkin päivänä.

Vapaussoturien rivit harvenevat

Vapaussoturien rivit harvenivat nopeaan tahtiin 1970 ja -80 luvuilla. Vuonna 1970 oli elossa noin 12000 vapaussoturia, 1980 noin 5000 ja 1990 noin 1000. Etelä-Pohjanmaan viimeinen vapaussoturi Veikko Vuolle kutsuttiin viimeiseen iltahuutoon vuonna 1998 ja Suomen viimeinen vapaussoturi Lennart Rönnback Pietarsaaresta 4.11.2007.

Perinnetyö tuli entistä tärkeämmäksi. Vapaussodan muistojuhlat pidettiin 10 vuoden välein niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. VHS:n vuotuisiin tapahtumiin kuuluivat Tammisunnuntain muistojuhla sekä kesäpäivät.

Merkittävä perinnetyön muoto oli myös 1970-luvulla aloitettu historiaseminaarit, joiden kohderyhmänä olivat lukiolaiset ja historian opettajat. Seminaarien aiheet keskittyivät Vapaussotaan johtaneeseen kehitykseen, jääkäriliikkeeseen, itse Vapaussotaan, Suomen maailmansotien väliseen poliittiseen historiaan, Talvisotaan johtaneeseen kehitykseen sekä Jatkosodan jälkeisiin ns. vaaran vuosiin. Seminaarit järjestettiin yhdessä P E Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Etelä-Pohjanmaallakin seminaareja oli muutamia kertoja.

Uudelleenorganisoituminen ja työnjako

Jäsenkunnan harvenemisen ja toiminnan painopisteiden sitä kautta muututtua, koettiin tarpeelliseksi organisoitua valtakunnallisesti taas uudelleen. Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry perustettiin 4.6.1990 tekemään Vapaussodan perinne- ja huoltotyötä Etelä-Pohjanmaalla. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat VHS:n Etelä-Pohjanmaan piirin pj. Paavo Koivuvaara Seinäjoelta, vpj. Reino Pernaa Kauhavalta, rahastonhoitaja Erkki Anttila Seinäjoelta ja sihteeri Paavo Koskenranta Seinäjoelta. Merkittävä asia oli, että VHS:n Etelä-Pohjanmaan piirin rahavarat siirtyivät perustetun uuden yhdistyksen haltuun. Näin sen taloudellinen asema oli perustamisvaiheessa turvattu. 1980- luvun lopussa alkanut VHS:n organisaatiomuutos otettiinkin Etelä-Pohjanmaalla vastaan avoimin mielin ja valtakunnan tasolla tehty yhteistyösopimus koettiin kohtuulliseksi ja toiminnan turvaavaksi.

Vapaussodan Perinneliitto ry perustettiin 30.1.1993. Lokakuussa 1993 Perinneliitto ja VHS laativat yhteistoimintasopimuksen, joka päivitettiin viime vuonna. Johtavana asiana sopimuksessa on, että Perinneliitto yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa hoitaa Vapaussodan perinteen vaalimisen ja VHS tukee perinnetyötä taloudellisesti, säätiön sääntöjen mukaan.

Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 100 vuotta. Vuonna 2018 vietetään Vapaussodan päättymisen 100 vuotismuistojuhlaa. Finlandia-talo on varattu pääjuhlaa varten ja Perinneliitto on ottanut järjestelyvastuun.

“Meillä Vapaussodan perinteen vaalijoilla on jälleen otollinen aika välittää nuoremmille sukupolville itsenäisen Suomen historian alkuvaiheet, kertoa kiihkottomasti Vapaussodan merkitys itsenäisyytemme lunastamisessa. Olemme sen velkaa niille sankarivainajille ja veteraaneille, jotka antoivat kaikkensa itsenäisyytemme huomenen hetkillä.”

-Paavo Koskenranta, VHS:n puheenjohtaja