Vuoden 2020 perinneillat ovat seuraavilla paikkakunnilla;

• Ylistaro Untamala, 12.2.2020
• Alavus, 18.3.2020 (Vahvistamatta)
• Vähäkyrö, 1.4.2020
• Ilmajoki, 8.4.2020
• Kauhajoki, 22.4.2020
• Ylihärmä, 7.5.2020
• Lapua, 2.9.2020
• Kristiinankaupunki, 9.9.2020
• (Paikkakunta avoin), 7.10.2020
• Peräseinäjoki, 4.11.2020
• Isokyrö, “Lottatyön muistoja”, 25.11.2020

Tapani Tikkalalla ohjelmavaihtoehdot perinneiltoihin ovat:

1. Arnold Tilgmannin sotilas- ja talkoopostikortit
2. Berdaanista bolsevikkeihin
3. Jääkärimuistoja – Valokuvia ja postikortteja
4. Keräilijän talvisota
5. Kolmen linjan patruunat
6. Kansanhuolto arjessa
7. Lottatyön muistoja
8. Maanpuolustusmuistojen Laihiaa
9. Poliisin kurssimerkit 1918 – 1972
10. Sotavuosien arkea
11. Talvisodan kenttäpostia
12. Talvisodan postikortit
13. Talvisodan muistomitalit ja muistoristit
14. Vaasan pommitukset talvisodan aikana

Tammisunnuntain muistojuhlaa vietetään tällä kertaa Isossakyrössä 26.1.2020.

Muistojuhlan kaksipuolinen ohjelmalehti:

Voit ladata juhlaohjelman pdf-muodossa itsellesi TÄSTÄ.

Yhdistyksemme järjestää kuljetuksen Isoonkyröön kahta reittiä:

• Kauhajoki, matkahuolto klo 8.00
• Kauhajoki Aronkylä 8.10
• Jalasjärvi Neste Jalastuuli klo 8.30
• Seinäjoki ABC klo 9.00
• Ylistaron kautta Isoonkyröön. Ilmoittautumiset Erkki J. Hautalalle puh. 045 265 4395 tai Harri Yli-Rahnastolle puh. 040 501 9414.

Toinen reitti tulee

• Järviseudulta Sinistä tietä Isoonkyröön tiedustelut ja ilmoittautumiset Juhani Mattilalle puh. 040 557 5363.

Matkan hinnat sekä kaikki muutkin tiedot täydentyvät lähempänä juhlapäivää.

Tervetuloa mukaan.

Perinneyhdistyksen perinneilta Vaasan sotilaskodissa 27.11.2019.
Niin hyvät jutut oli seka Ilkassa että Pohjalaisessa että sotilaskotiin ei edes mahtunut kaikki halukkaat sisään kuuntelemaan Tapani Tikkalan esitystä Vaasan pommituksista talvisodan aikana.

170 henkilöä paikalla, urhoollisimmat seisoivat koko 1.5 tunnin esityksen ajan. Osa joutui kääntymään takaisin ovelta koska kaikki tuolit ja jakkarat mitä talosta löytyi oli käytössä. Kaikki ei myöskään päässeet näkemään valkokangasta vaan monet istuivat viereisissä tiloissa mihin Tapani ääni kyllä kantautui. Uusinnalle (joskus) on selvä tilaus.

Olipa muutamalla kuulijalla mukanaan mm. oma henkilökohtainen albumi missä oli pommituskuvia sekä yksi henkilö toi mukanaan muutaman sirpaleen mitkä on Palosaaren kaduilta aikoinaan löytynyt.

Koska kaikki ei päässet itse tilaisuuteen tai joutuivat istumaan katvealueella, niin tästä alapuolen linkistä esitys on katsottavissa uudestaan.

Vesisade ja Seinäjoen uuden Ideaparkin avajaiset eivät mitenkään vähentäneet syyskokoukseen osallistujien määrää. Päinvastoin paikalle oli saapunut tavallista enemmän väkeä, johtuiko sitten mielenkiintoisesta ja tasokkaasta esitelmästä mikä odotti kokouksen jälkeen.

Kokouksen aluksi Tapani Tikkala koonnut katsauksen yhdistyksen histoiriasta ja miten muun muassa jäsenmäärä on kehittynyt vuosien saatossa.

Syyskokouksen puheenjohtajaksi kokousväki valitsi Kyösti Yli-Rahnaston ja sihteeriksi Esko Hakulisen.

Kokous eteni perinteisen kaavan mukaan: Tapani Tikkala esitteli yhdistyksen toimintasuunnitelman ja -kalenterin vuodelle 2020. Toimintasuunnitelma otsikko tulevalle vuodelle on ”Yhdistyksen 30-vuotisen toiminnan juhlavuosi”. Koko toimintasuunnitelman pääset lukemaan tästä ja toimintakelenterin puolestaan tästä.

Tulo- ja menoarvion vuodelle 2020 esitteli rahastonhoitajamme Heikki Pakari. Toiminta jatkuu talouden osalta edelleen vilkkaana, muun muassa Tuomas Hopun kirjoittama historiasarjamme kolmas osa on juuri saatu kirjapainoon ja sen julkistamistilaisuus on Kauhajoella 21.1.2020. Siitä tulee tarkempaa tietoa sivuillemme. Pakari väistyy rahastonhoitajan tehtävästä tämän vuoden lopussa ja hänen tilallaan aloittaa Kaj Mäkelä.

Syyskokous valitsi vuodelle 2020 hallituksen, jossa puheenjohtajana jatkaa (puheenjohtajakausi 2018-2020) Tapani Tikkala (Vaasa). Erovuorossa olleet Esko Hakulinen (Seinäjoki), Juhani Mattila (Vimpeli) ja Harri Yli-Rahnasto (Kauhavan Alahärmä) valittiin uudelle kahden vuoden toimikaudelle. Hallituksessa jatkavat lisäksi Erkki Hautala (Kauhajoki), Veli Suvanto (Lapua), Jari Asu (Seinäjoki) ja Erkki Honkala (Seinäjoki). Toiminnantarkastajaksi valittiin Simo Viitaniemi ja varalle Turo Jaakkola.

Kokouksen jälkeen Kansallisarkiston pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva piti esitelmän valtiollisista palkitsemisjärjestelmistä ja niiden historiasta. Esitelmä käsitteli palkitsemisia niin kunniamerkkien kuin arvonimien muodossa. Nuorteva on ollut heraldisen lautakunnan puheenjohtaja vuodesta 2004 ja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksen jäsen, varakansleri ja vuodesta 2017 lähtien kansleri. Ansiantuntemusta löytyi siltä saralta ja sitä testattiin esityksen jälkeen lukuisten yleisön esittämien kysymysten muodossa.

Nuortevalle luovutettiin yhdityksemme kustantamat, FT Tuomas Hopun kirjoittamat historiakirjojen osat 1 ja 2.

Kun saan esityksen powerpointin dia-aineiston käyttööni, niin tähän tulee videoesitys Nuortevan esitelmästä.

Kutsu:

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään
marraskuun 14. päivänä 2019 klo 18.00 alkaen Impivaarassa, Impivaarantie 25, Seinäjoki.

Tilaisuus aloitetaan kahvituksella klo 17.30 alkaen.

Kokouksessa käsitellään, esitetään ja päätetään yhdistyksen sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat.

Kokouksen päätteeksi kokousesitelmä, jonka pitää Kansallisarkiston pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva.

Esitelmän aiheena on suomalaiset ritarikunnat.

Seinäjoella, lokakuun 4. päivänä 2019.

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry
Hallitus

Yhdistyksemme järjestämät seminaarit saivat jatkoa 12.10.2019 kun Seinäjoen Kaupungin valtuustosalissa pidettiin “Suomen tie talvisotaan” seminaari. Paikkakunnalla samaan aikaan järjestetty seniorimessutapahtuma ei mitenkään vähentänyt seminaarimme väkimäärää. Päinvastoin saimme paikalle ennätysyleisön. Paikalle saapui noin 160 henkilöä, mikä on isoin määrä mitä normaaliin seminaariimme olemme saaneet.

Jo puoli tuntia ennen seminaarin alkua valtuustosali alkoi täyttyä historianharrastajista. Eteisen puolella Seinäjoen Seudun Sotilaskotiyhdistyksen myyntipöydässä kauppansa tekivät niin munkkikahvilipukkeet kuin myös makeiset.

Kaikille seminaariin saapuneille jaettiin seminaarin ohjelmasta kertova kortti sekä yhdistyksen jäseneksiliittymiskortti, jonka tarvittaessa voi luovuttaa eteenpäin, vaikkapa aihepiiristä kiinnostuneelle naapurille tai ystävälle. Samalla kortilla pääsi myös tilaamaan Vapaussoturi-lehden. Vieläkin on voimassa seminaaritarjous eli liittymällä nyt jäseneksi niin tämän vuoden jäsenmaksua ei veloiteta lainkaan tai tilaamalla Vapaussoturin, saat tämän vuoden kaksi viimeisintä numeroa ilmaiseksi.

Muille jotka eivät päässeet osallistumaan seminaariin ja ovat kiinnostuneet em. eduista niin tässä alla kuvina on vielä samat tiedot. Voitte olla vaikka jäsensihteeriin tai hallituksen jäseniin yhteydessä, niin hoidetaan asia eteenpäin. Yhteystiedot löytyvät TÄÄLTÄ. (klikkaamalla alla olevia kuvia saat ne näkyviin kokonaisena).

Seminaarin avauspuheenvuoron piti yhdistyksemme puheenjohtaja Tapani Tikkala. Avauksessaan Tikkala palautti mieleen järjestämiämme seminaareja viime vuosian varrella, kuin myös sitä ettemme nimestämme huolimatta keskity ainoastaan vapaussotaan liittyvään historiaan. Siitä myös tämä seminaari on hyvänä muistutuksena. Tikkalan avauspuheen voit lukea TÄÄLTÄ.

Seminaarin puheenjohtaja toimi FT Vesa Määttä. Olemme erittäin kiitollisia saadessamme Määtän asiantuntemuksen mukaan seminaariimme, niin kuin niin monena kertana aikaisemminkin.

Alustukset aloitti professori Vesa Vares, aiheellaan “Suomen ja Saksan suhteet ja myytti saksalaismielisestä 1930-luvusta”. Siinä hän käsitteli miten Suomen ja Saksan 1930-luvun suhteiden saatettiin yleisesti olevan jatkumoa 1918 ja 1941-1944 vuosille. Niin ei suinkaan ollut.

Dosentti Heikki Roiko-Jokelan aiheena oli ” Yksin, yhdessä, mutta kenen kanssa? Suomen turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot 1919 – 1939″. Alustuksessaan Roiko-Jokela kävi läpi Suomen hankalaa tilannetta 1930-luvun geopoliittissa ympäristössä. Miten määritellään suhteet Neuvostoliittoon ja mihin suuntan liittoudutaan: skandinavia, Balttia, Itä-Eurooppa…

Viimeisena alustuksen piti dosentti Jari Leskinen, aiheesta “Suomen ja Viron salassa pidetty sotilaallinen yhteistyö Suomenlahden kapeikon sulkemiseksi”. Suomi ja Viro rakensivat salaista suunnitelmaa jolla Neuvostoliiton sotalaivat saataisiin suljettua Suomenlahden itäosaan. Näin pystyttäisiin turvaamaan Itämeren kautta Suomeen tuotava apu mahdollisessa sotatilanteessa.

Alustusten jälkeen yleisö pääsi ääneen esittämään paneelikeskustelun asiantuntijoille kysymyksiä.

Seminaarin lopuksi Vesa Määttä nitoi yhteen päivän annin ja muistutti siitä että talvisota-teema jatkuu vuoden 2020 maaliskuussa, jolloin pidetään Vapaan Suomen seminaarisarjan seuraava “Talvisota – 105 taistelun päivää” seminaari. Toivottavasti saamme siihen tilaisuuteen yhtä suuren väkijoukon. Merkitkäähän kalentereihinne jo ajankohta 14.3.2020. Tammisunnuntain juhlassa Isossakyrössä tapaamme toki jo tammikuussa 2020. Tervetuloa myös sinne.

Seminaari on katsottavissa alla olevasta videotallenteesta:

KUTSU:

Seminaari ”Suomen tie talvisotaan” pidetään lauantaina 12.10.2019 klo 12.00 – 16.00 Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa (Kirkkokatu 10, 60100 Seinäjoki).

OHJELMA:

• Seminaarin avaus yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tikkala,
• Alustukset:
  • Professori Vesa Vares: Suomen ja Saksan suhteet ja myytti saksalaismielisestä 1930-luvusta
  • Dosentti Heikki Roiko-Jokela: Yksin, yhdessä, mutta kenen kanssa? Suomen turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot 1919 – 1939
  • Dosentti Jari Leskinen: Suomen ja Viron salassa pidetty sotilaallinen yhteistyö Suomenlahden kapeikon sulkemiseksi
• Paneelikeskustelu
• Päätössanat FT Vesa Määttä, toimien samalla koko seminaarin puheejohtajana.

Väliajalla omakustanteinen kahvitauko. Järjestäjänä Seinäjoen Seudun Sotilaskotiyhdistys.

MUUTOS: Aikaisemmin ilmoitimme että tässä seminaarissa olisi ollut tauluarvonta mutta olemme joutunut perumaan arvonnan ja siirtämään taulun käyttötarkoituksen myöhempään ajankohtaan.

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa.